perjantai 12. tammikuuta 2018

The Alien Dead (Usa-80)

Tämä Fred Olen Rayn eka pitkä elokuva on toisena päivänä hauskaa pönttöroskaa, toisena paskinta ikinä. Nyt oli hauskan pönttöroskan päivä.


Meteoori pamahtaa suolle, venetaloon, taloveneeseen, mitä nää nyt on. Tästä muodostuu zombeja, naamari ja suttunaamazombeja (jotkut kyllä enemmän klovneja) jotka pomppivat vedessä, kurkkivat vedestä ja  syövät alligaattoreita ja ihmisiä. Syntyy hallusinatoorisen houreunimaista timanttia/paskaa.


Kasarisuttua aivan kaheksankytluvun alusta. Näytteleminen myös suttua, poikkeuksena Buster Crabbe! Hienoa, että sai heti vanhan alan miehen ekaan elokuvaansa.

Ja hienointa, hauskinta halpuutta tässä on se, että murhanhimoisista alligaattoreista puhutaan korvat, suut ja silmät täyteen, mutta ainoatakaan ei näytetä... On oivallettu se tosiasia, että ei se mitä näytetään, vaan se mistä puhutaan, se on sitä `pelottavinta` ;-D

Renegator!

Country music zombie mayhem!

2 kommenttia: