Läppäri-Lappi (2021) Samea, sumea rytmi, samea sumea poljento.

Noitarummun kumea rytmi "leijuu" tunturien yllä dokumentin alussa. Sitten sumea, samea rytmi, sumea, samea poljento, jänkäinen poljento, rytmi juurii tämän Lappi-elektro- Lappi-läppäripunk-Lappi-punk komeaan survontaan. Tärkeä, virkeä dokumentti.

Brutal Sorcery (Hong Kong - Thaimaa-83)

Kunnollinen, tunnollinen taksikuski joutuu mustan magian pyöritykseen ja alkaa aavetakseilun sekä syömään muka akvaariokaloja altaasta ja oksentamaan nuudeleita. Kltti, goreton ja järjetön ajo. Ei siis brutaali, vaan huumorintajun asteesta tai olemattomuudesta johtuen joko naurettava, nautittava noitailu tai tekosekohauska taikailu. Mitätön tai älytön.

Ninja The Final Duel (Taiwan-86) Hare Krishna-Kung fu! Hämähäkki-Kung fu! Härö ja hörhö elokuva!

"Don't give me that rap!" "You must be jivin'!" Huh Huikea Mikä Elokuva! Tämän Kung Fuilun, Kung Kummailun Ylin Outous on Valtavahkot Vesihämähäkit joilla, joista, joiden avulla, kanssa, kautta VesihämähäkkiKlaani kung fuijailee, Hui Jee!... Lisäksi "juonessa" mukana mm alaston-kung fua, Hare Krishna-kaksikko ja piikkari- ja kynsi-kung fu-kiipeäjiä. Juoni lainausmerkeissä, ja se onkin elokuvan paras asia, koska juoni ei ole ollenkaan, vähääkään, ei sinne päinkään koherentti kokonaisuus, koska, siis Miksi? KOSKA SE EI VAAN VOI OLLA! "She's ash, so don't give me this trash!" EIKU ANNA VAAN! Ja ennen kaikkea, eikun Kaiken jälkeen: "We create our own reality!" No, se sanoo, kertoo KAIKEN!

Tapani Kinnunen: Noustiin kellareista (Robustos-2014)

Nautittava romaani Joensuun uuden aallon synnystä. Liian lyhyt, mutta tanakka teos.

Poroleski-Burleski (Kesäteatteri-22)

Nautittavan pitkäveteinen ja tylsä kesäteatteri"dokumentti", kesäteatterimonologi Muoniossa. Yksi esiintyjä - yksi katsoja. - Juoni: Poroemäntä menettää porot.

Garden of Torment (Ranska-76)

"You`re monsters!" "No, mother (and father), we`re your children." Joku seksihullu ylimyssika-`lääkäri` pakotetaan lähtemään Kiinaan 20-luvun Ranskasta. ("Seksi haisee huoneessasi yhtä paksuna kuin opposition puheet.") Sama porsailu jatkuu sielläkin, se jatkuu jopa laivamatkalla sinne. Laivalla lääkäri törmää pappiin joka on saanut sukupuolitaudin bordellista. ("Nyt sinun pitää käyttäytyä kristillisesti jonkin aikaa." "Ihan uusi kokemus minulle!") Tätä rataa raina rullaa ja perillä tulee vielä näiden lisäksi kauhu, kidutus, kärsimys sota. Ja sitten taas kidutus, kärsimys. Kuolema. - Jämäkästi mieleen jäävä, mutta vain vähäksi aikaa. Edellisestä katsannosta muutamia kuukausia aikaa, enkä muistanut ennalta paljoakaan, jopa juuri yhtään. Ei kai kovin hyvä merkki, mutta kyllä tämä nyt "uutena" katseluna muistielokuvan jättää. Ainakin joksikin, vähäksi aikaa. Siksi elokuvista, kirjoista pitää kirjoittaa, jotta muistaisi pitempään.

Madeleine eli Ei syyllinen eikä syytön (Englanti-50)

Perusvahvaa (ohjaajana David Lean) elokuvaa tosinimeen perustuvaa ylhäisönaisen "kevytkenkäsuhdetta" ja jopa murhasyytettä 1800-luvun puolivälissä. Elokuvan Suominimi kertoo paljon. Ajassaan kiinni olevaa elokuvaa, mutta kovin löyhin sitein.

Blood of The Vampire (Englanti-58) Vampyyrivankila - Nopeasti unohdettava pikkuerikoisuus. Olematon elokuva. VAMPYYRITON "VAMPYYRI"ELOKUVA! VAROKAA!

Olematon elokuva! Vampyyriton "vampyyri"elokuva! Varokaa! HUIJAUS! TYLSÄ! TYLSÄ HUIJAUS!! Elokuvan alussa juoppo, känninen `tohtori` tuodaan taloon jossa makaa juuri vaarnoitettu vampyyri. Eli hänen on suoritettava sydänleikkaus, varsinkin sydämenvaihto ("uusi" sydän murjun nuotiolla kiehumassa laboratoriolasipurkissa). Mutta `tohtorimme`haluaa lisää kolikoita, ja hänet puukotetaan. Sitten siirrytään seitsemän vuoden päähän, kun hyvä tohtori tuomitaan turhasta pahimpaan vankila-linna-murjuun. Sitten seuraa liiankin pitkä pätkä vampyyrit unohtavaa vankilaväkivaltaa, kunnes selviää että vankilan johtaja on tietenkin tuo pelastettu vampyyri. Ja hän pakottaa hyvistohtorin vankilan laboratorioon verenvaihtamistöihin... - Ei kovin kummoinen, mieleenjäävä vampirointi. Nopeasti unohdettava pikkuerikoisuus. Oleellinen, Tärkeä Lisäys!: Tässä geneerisnimisessä "vampiroinnissa" "vampirismi" "vampirointi" on erittäin, valitettavan vähissä. Näyttäkää tälle tekeleelle turhat, tyhjät ristinmerkit! Älkää langetko elokuvan Geneeriseen Huijausnimeen! Älkää katsoko sinnepäin! Sieltä ei näy mitään! OLEMATON ELOKUVA!! MITÄTÖN, OLEMATON, ONNETON!!!.. VAMPYYRITON "VAMPYYRI"ELOKUVA! VAROKAA! -------------------- "They called me a vampire!" Älä! Ihan tosi?! Vai niin... VAMPYYRITON "VAMPYYRi"ELOKUVA! VAROKAA!

Teuras: Lauluja (Suomi-2022) Liian ennalta-arvattavaa, helppoa, hävettävää, noloa erikoisuutta. Laulutukos joka todistaa torsouttaan.

Onttoa, tyhjää, tylsää.. Teuras on yksi henkilö tai bändi, asia ei selviä omakusannekasetin tekstiliepeestä. Mutta se `selviää` siitä, että laulut ovat "laulunovelleja, novellilauluja". Välillä laulut pelkästään ilman laulua, välillä "metelimusiikin" kera. Erittäin paljon lauluissa tavataan kuolleita eri alojen taitelijoita, keskustellaan heidän kanssaan. Erittäin mielenkiintoinen yhtälö, mutta tämä "kuolleet taiteilijat elossa"-teema tulee jatkuessaan ja jatkuessaan liian keskeiseksi elementiksi. Nimitiputtelusta muodostuu koko kasetin tukkiva mössö. Lauluja on liian löysää, ilmeistä, onttoa, tavanomaista, tyhjää. tylsää, yksinkertaistettua erikoisuutta. Yksipuolinen `yhdistelmä`. Joka toistaa torsouttaan.

The Shadowed Mind (Etelä-Afrikka-88) `Alkeellista asetelmallisuutta tehdashallissa` - `Taitamaton mitättömyys`

Vanhaan, hylättyyn tehdashalliin on lavastettu, rakennettu seksuaalisesti häiriintyneiden hoitolaitos. - Ahdasta, ankeaa, alakuloista, alkeellista taideasetelmallisuuksia ja ratkaisuja, pölyistä teatraalisuutta sekä runkkaista, tunkkaista gorea - - Toimimaton mitättömyys.

Cast a Deadly Spell eli Kirouksen kintereillä (USA-91)

Turpea paketti Lovecraft-Necronomicon-Noir-komediaa, jossa kaikkea liikaa; Gargoyleja, Gremlinsejä, Ihmissusia, Limahirviöitä, Yksisarvista jne... Yksityisetsivä Harry Philip Lovecraft pyörii vuoden 1948 Los Angelesissa, "Jossa kaikki käyttävät magiaa" Tämä neo noir tyyliin tehty `retroilu` epäonnistuu kaikessa. Jonkinlaista nopeutettua goreakin koetetaan, esim kohtauksessa, jossa setelipyörremyrsky viiltelee asemahallin wc-hallissa. Cast a deadly spell on sekava sössö, värikäs pieru, ripuli.

Dark Forest aka Seedpeople eli Pahan siemen (USA-92) Rujot, söpöt karvapallokauhunaamat vauhdittoman elokuvan `vauhdittajina`

Meteori-alienelokuva. Siinä vaihtelevat tylsät keskustelut, kuulustelut, arkiasiat (tätä kolmikkoa enimmäkseen) ja alienpallot, jotka joko roikkuvat karvapalloina puissa syöksyttäen ihmiseläjien (ja miksei eläintenkin, jos menevät niitä ronkkimaan) päälle harsomaista kohta kovettuvaa limaa tai ampiasparvimaista (jääk)ivikasaa, ryöppyä, kulkevat vaivalloisesti vaappuen `käsillään` tai valtavan vauhdikkaasti vierivänä kivenä. (Viimeksi mainitussa alamäkilähtö kuitenkin alkuperäisenä vauhdin aloittajana, vauhdin vauhdittajana.) - Tylsä, mutta kyllä tämän loman ja viikonloppuodotusleffana katsoo, kun ei jaksa muutakaan. Pallot ja niiden kauhunaamat söpöjä ja rujoja, gore olematonta, mutta `Docin` valovilkku-"hikinauha" cool gizmo. Niin, Ja (ei tuu ninja, se ja alienpallot, se oliskin ollut messevää meteoriointia) onhan tämä erittäin avuton Invasion of The Body Snatchers-jokin-joku, mutta tämä `Seedpeople`-osasto on avuttomuudessaan vain latteaa tv-elokuva"tasoa".

Streets of Death (USA-88) Campkerrointa ja nolousleimaa avuttomassa sähläyksessä, söhläyksessä.

Sama ohjaaja kuin edellisessä. No nyt on päästy huutomerkistä eroon. - Mitä järkeä tässä on? Kaksi muka prostituutiodokumenttia ("Don´t get the interviews gone too far" sanoo poliisi) tekevää sarjamurhaajaa (kaksi villapaita-kauluspaitaspedeä, urpoja, jotka unohtavat veitsiä selkiin ja muutenkin uunottavat itsejään jättämiinsä jälkiin) "naamioi" tapponsa, tekonsa snuff-filmeiksi. (Aikovat seuraavaksi tehdä "snuff-komediaa" Elokuvan ainoa uniikkius. Tai onhan tämä koko tarina aika uniikki, mutta uniikki ei aina ole positiivista, uutta luovaa, vaan usein vanhaa kuonaa.) Toistan kysymyksen: Mitä järkeä tässä on? Molemmat murhaa kuitenkin. No, `lopussa` selviääkin, että tilaaja haluaa seksiä, ei snuffia, joten pösilöpari on pösilöinyt pahemman kerran. - Goreinen, boreinen. No, onhan tässä ajattelemattomuuden, avuttomuuden campleimaa ja nolouskerrointa, mutta onhan tämä onnetonta sähellystä, söhellystä, tunkkaista r*nkkausta. Turha. Tyhmä. Typerä.Tämä ei ollut edes genren keskivahvaa betonia, vaan aukkoista, harvaa huokoista, reikäistä sahanpuruseinää.

Night Ripper! (USA-86)

Oikein huutomerkillä! (Ohjaaja Jeff Hathcokin edellinen, ensimmäinen elokuvansa oli myös varustettu huutomerkillä, Victims!) No, mikäs siinä, Night Ripper on jopa yllättävänkin `hyvin`, genrekonventioin, genrerajoituksin kuvattu, näytelty, ohjattu kökköily, sillä kyllähän nämä aina suorastaan vaativat kökköyttä ympärilleen, eli esim näiden oiva perustavara, ankeat lokaatiot (pikipimeät yöt, poliisiasema on varaston nurkka pöytineen, "asunnot" onkin kalustettu niin että ne pystyy nopeasti kantamaan sisään ja ulos [kun kohtaukset on tehty] ; huonekaluja, tavaraa, tyhjää kirjahyllyä vain pikkuisen nurkissa, seinillä) on kyllä tehty tiukasti genresäännösten mukaan. Ja hyvä näin. Ja hyvä näin on koko elokuvakin. Kökkögenren vankkaa betonia. Viiksivalokuvaaja haluaa saada sihteerin valokuvamalliksi esimerkillä omasta elämästään. "Anything can happen. I was a butcher for five years, an now I am a photographer"

Burst City (Japani-82) Ensimmäinen ja Ainoa Punk-Elokuva!

"Battle of The Bands!" (Oikeasti "Battle Against The Society!") tyylisessä elokuvassa kaksi bändiä (toinen Cramps-tyylinen, toinen megafonipunkbändi) mellastavat, rellestävät, villitsevät Itsensä, Toisensa ja Jengit infernaaliseen uhoon ja tuhoon lähes post apocalypsemaisessa kaupunginosassa. Bändit ja Jengit peittoavat, selättävät jopa yakuzan, jopa jopa poliisit ja jopa jopa jopa starwarssiset sädetykkiset "space"poliisit!!!... "DON`T YOU FUCK WITH ME!" kaikuu, raikuu lopussa. (ja "US!" blogistin lisäys). Ainoa, Aito, Ensimmäinen, Konkreettinen, Kunnon, Oikea, Uniikki, Varsinainen Punk-Elokuva!