Taivaan painamat. Suomi-scifin, Pohjois-scifin ylämailla; Lappi-scifi

Näitä ei varmaan monta ole, mutta onkohan olemassa muita Lappi-scifielokuvia (Suomen, Ruotsin Norjan Lapit) kuin Terror in the Midnight Sun aka Rymdinvasion i Lapland? Olen käsitellyt sitä kauhunakin, käsittänyt sen kauhuksikin, koska hirviö. Eikä mikään perus-avaruushirviö, vaan ihan lumipesunkestävä lumimieshän siinä seikkailee. Mutta tuo Rymdinvasion tietenkin vie sitä myöskin scifin suuntaan..


Mutta entä olisko tää?: Idean tähän kirjoituksentynkään sain kun sain tietoja elokuvasta nimeltä The Final Programme aka The Last Days of Man of Earth. (Ekaksimainittu kuulemma pitempi versio. En ole nähnyt kumpaakaan.) Kuulin, luin erinäisiltä tahoilta tiedonrippeitä siitä että tämä sijoittuisi mm Lappiin ja Lontooseen. (Jotkut käyttivät muotoa Lapland, jotkut The Arctic.)
Elokuva perustuu Michael Moorcockin romaaniin The Final Programme (Onko joku lukenut? Mä en ole.). Elokuvassa kuulemma ainakin on seuraavia elementtejä: Post-apocalypse-maailmaa, sterilisaatiota, vanha, maanalainen natsilinnoitus (juuri siellä pohjoisessa), odotetettua Messiasta, Apinamies-teemaa, huumoria, ironiaa, totista tulevaisuuskuvaa.. Trailerin perusteella scifidesign myös kompaktin upeaa, esim yksinäiset showtanssijat läpikuultavien pallojen sisuksissa pyörimässä. Eli näiden tietosirpaleidenkin perusteella vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta. Varsinkin vielä kun elokuvan jämäkkä Suomi-nimi on Supersankari. Ja vielä sekin tieto, että elokuvan on ohjannut Robert Fuest, legendaaristen, loistavien Dr Phibes elokuvien jälkeen. Ja Mick Jagger kuulemma piti roolia `liian outona`, kieltäytyi. Vaikka hänelläkin tuohon aikaan outoiluelokuvarooleja kyllä riitti..
P.S. Onkohan tässä ufoja? Walter Ernstingin kirjassa `..ja sinä päivänä jumalat kuolivat` on muuten jonkinlainen tunturinsisäinen humanoidikeskus Suomen Lapissa. Vielä tällainen Lappi-viittaus tähän..


Eli jos jollakulla on lisää tietoa tästä elokuvasta (tai jopa nähnyt sen!), niin kirjoitelkaapa tänne. Tai jos olette lukeneet tuon Moorcockin romaanin.
Ja tietty jos tiedätte joitain muita Lappeihin sijoittuvia scifejä, niin listatkaa niitäkin tänne, jos jaksatte. Ja jos jaksatte niistä vielä jotain enemmän kertoa niin sen parempi..

Hirviö avaruudesta (Jap-67) - Höperöä jännitystä

Vanha (Svenska) Walthers Videon kasetti Hirviö avaruudesta (Alkup. enkkunimi X from Outer Space, kasetissa Monster from Other Space) on ehkä legendaarisin kökkökäänöskansi kautta kasetti maassamme: Kannesta löytyy esim tämä kova kolmikko: "Väri. Soumeksi. Voukraaja", sitten "kasettia ei saa opioida" ja juoniselostuksesta löytyy se legendaarisin loppukaneetti: "Maapallo on vaatassa."

Vähän Plan 9 from Outer Spacen tyyliin, Marsiin on tehty jo muutama yritys, mutta kaikki ovat päättyneet katoamisiin, kai jopa kuolemiin..
Nyt lähtee taas uusi porukka. Mukana on pari jämäkkää tyyppiä, funny sidekick-hahmo sekä kikattava, mutta asiansa osaava biologinainen. Näyttelijäniminä mm Kato ja Sano! Ja sanomattakin on selvää, että biologi on ihastunut aluksen pomoon. Samoin kuin eräs kuuaseman nainen. Mustasukkaisuutta mestoilla! Tämä tulee esille mm naisten suihkukinastelussa (tissitön tietenkin, koska kiltti kuuskytluku),  joka menee niinkin hurjaksi ja pitkälle, että siinä potkitaan saippuapalaa suihkukopista toiseen ja sitten nakellaan niskoja ja hymähdellään.. Ja kuinka vettä avaruudessa, kuussa? Se on synteettistä!

Kuten epäiltiinkin, ufot ovat aiheuttaneet katoamiset. Ufoon törmätään nytkin. Eikä katsojan tarvitse itse haukkua liekehtivää lätyskää, silä funny sidekickimme sanoo sen olevan kuin "puoleksipaistettu munakas." Katsojaystävällistä! Mutta onhan ufolle karmea vaikutus, yksi aluksen miehistä alkaa hikoilemaan!

Ja sitten veivataan kuuaseman ja ulkoavaruuden väliä. Välillä vietetään viski-konjakki-loungepartyja pikaisesti ja taas mennään.. Toisella reissulla aluksen pintaan iskeytyy itiöt (kasetin mukaan itiät), jotka saadaan lakaistuksi aluksen pinnasta kuin lumen tuulilasista.
Yksi itiö, hehkuva sellainen otetaan mukaan maahan...
...ja siitä itiöityy valtava kanan ja Godzillan (eli vähän kuin kalkkuna) sekoitus, Guilala! O´ la la!

Viihdyttävän värikäs ja älytön leluiloittelu jossa pienoismallinen tekoTokioparka saa taas kokea hirviön raivon.
Ja vaikka  Guilala teki tuhoa ja kuolemaa vaikka millä mitalla, niin tärkein (eikös törkein) loppuopetus häneltä(!) on kuulemma se että `ymmärrän sen, että kuka rakastaa ketä, ja kuka saa väistyä..` Ja tapahtuu elokuvassa mitä tahansa, positiivista tai negatiivista, niin japanilainen jazzhumppa soi. Ihan kivaa kamaa, mutta olisiko pikkuisen liikaa sitä lajia tässä tuotoksessa..

P.S. Se ufo näyttää muuten enemmän taikinapäällystetyltä piiraalta.

Current (Unkari-63)

Istvan Gaalin ohjaaman elokuvan alku on ärsyttävän epäuskottavaa energis-teatraalista riehuntaa, "spontaania", käsikirjoitettua kohkaamista sinne tänne juoksenteluineen, rantarellestelyineen ja marssimisineen;
Joukko nuoria miehiä ja naisia riehuu rannalla. (Näin "vapaamuotoisen", vauhdikkaan jäykästi ei kovinkaan moni `nuorisojoukko` oikeasti toimisi.)
Sitten eräs nuorista katoaa...


Tämän jälkeen elokuvaan tulee aitoa virtaa. (Elokuvan onnistunut Suominimi onkin Virrassa. Myöskin current-sanan eräs kaksoismerkityksistä virta/virtaus-tämänhetkinen on tässä yhteydessä kuranttia tavaraa.)


Suru ja selitykset saavat sijaa. Muistot ja muistamattomuudet myös; jotkut eivät tunteneetkaan kadonnutta niin hyvin kuin ovat esittäneet, yksittäiset asiat hänestä sumentuvat suruun tai muistamattomuudella pelataan, pedataan omaa tilannetta paremmaksi. (Näinhän ihmiset toimivat...)


Elokuvassa mm yksinäisen ihmisen pysähtynyt suru yhdistetään yksittäisiin, kaksittaisiin design-esineiden selkeisiin tai sumuisiin, mutta yhtä kaikki, asetelmallisiin välähdyksiin. Tässä on toimivasti tehtyä yhden ihmisen, yhden huoneen suurta surua.
Kohtaus, jossa leipä ja sen päälle aseteltu palava kynttilä laitetaan virtaan kellumaan on kaunis perinne, kaunis kunnianosoitus kuolleelle ja mystis-maagillinen tapahtumasarja: leipä ja kynttilä seuraa ensin sen asettajaa ja venettä, mutta kun se myöhemmin alkaa kiertämään kehää niin kansanuskomuksen mukaan kadonnut löytyy siitä paikasta...


"Muistatko minkä väriset hänen silmänsä olivat?"