Nainen nousee portaita (Japani-60)

Pitkästä aikaa Mikio Narusea. Hieno kuvaus vanhojen japanilaisten klassikoiden (kuten myös sekspöoitaatioiden) vakioaiheesta, geishakulttuurista. Mutta nämä klassikot käsittelevätkin sen kulttuurin kääntöpuolta. Tai jopa päällyspuolta, sillä niin selvästi näiden naisten hymyntakainen ahdistus, alistus ja jopa suoranainen rahankerjuu tuodaan esiin: Naiselle ei haluta maksaa koska tämä sanoi "rakastavansa" asiakasta (toisaalta mies on muutamaa minuuttia aikaisemmin asiakastilanteessa kieltänyt "rakkauden" kummaltakin osapuolelta, mutta `aktin`, asiakaskäynnin lopussa se onkin taas käyttökelpoinen termi olla maksamatta-onneksi nainen vain kikattaa paskaisesti paskiaisen päälle), tai rahoja käsketään nöyryyttävästi hakea nyöhemmin mieheltä (miehen tietäen että nainen ei tähän nöyryytykseen suostu ja ehkä vain hymyillen kumartaa paskapomolle) jne... Eihän elegantti Naruse tietenkään sano suoraan näitä paskaläjiä paskaläjiksi, vaan hän ja varsinkin näyttelijänaiset tekevät "vittuilun" erittäin hienotunteisesti hymyillen, mutta kuitenkin niin että katsoja huomaa tämän alistuksen alaviitteen, asiakas ei välttämättä. Tämä koskee elokuvassa kuitenkin lähinnä nuoren nousevan polven geishoja, jotka ovat nousevaa polvea myös siinä mielessä että heiltä tulee realistis-ironisia leiskautuksia asiakkaille, ja jo koko geishakulttuuriin ja politiikkaan: Esimerkiksi aikaisemmin mainitsemalleni naista "rakastajanaan" (ja ei siksi haluaisi maksaa, eikä myöskään rakastaa) pitämälle nilkille ehkä vähän rakastumut seuralainen sanoo hänen olevan kuin poliitikot (joita tietenkin paljon asiakkaina), aina kertomassa valeita.. Mutta tämän elokuvan pääosassa on 40-vuotias "seniori"geisha (loistava Hideko Takamine) jonka asiat menevät hitaanvarmaa alamäkeä ja sen taidokkaan ristiriitaisena tulkkina ovat portaat ylös työpaikalle, joita hän ei enää haluaisi, jaksaisi nousta, mutta ilman niitä hän olisi vielä enemmän alamaissa ja yksin.. Hän on myös elokuvan kertoja ja elokuva alkaakin hänen puolialistuneella, puolipeittelevällä lauseellaan: "Baarikadut ovat päivisin kuin naiset ilman meikkiä."

Love Exposure (Japani-2008)

Nelituntinen elokuva ja samalla Sion Sonon elokuvaura tiivistettyinä muutamaan virkkeeseen: Ristin kaatamista. Ensin sen nostamista, sitten kaatamista, kuten ohjaajan elämäkin, elokuvatkin.. "Lisättynä" "Itsemurhaklubeilla" ja Poptähtipalvonnoilla. Eli koko elämä, elokuvat varsinkin siinä kertovat kiteytetysti kulteista. "Lisättynä" lainausmerkeissä, koska nämä lisäyksethän ovat itsestänselvyyksiä. Ja näistä itsestäänseövyyksistä hän on kutonut massiivisen pitkän maton. Hän kutsui Ozua, rauhallisuuden, suku-perhepeiton alaisuuden ongelmien, myös maan tasolla kuvaajaa "antikristukseksi". Itse hän mielestäni haluaa olla "kaaoksen kristus", vaikka ei sitä varmaan myönnäkään. Sonon elokuva on vaikuttavan pitkä, mutta aina saman toiston kautta samaan palaava. Niin on Ozunkin, mutta hänen elokuvansa ovat jatkuvaa mah jongia ja mosaiikkia surusta valoon, valosta suruun, elämää, niistä saa otteen, eivät räjäytettyä palapeliä, kuten Sionolla.

The Killer`s Key (Japani) Mainio mikstuura: Näppäryys ja Älyttömyys..

Kabukitanssija(!)mies on palkkatappaja. Hän tappaa poliisin `suojeleman` koronkiskurin sukeltamalla tämän ja uimapatjan alta ja pistämällä ukkoa piikillä kehoon. Sen jälkeen hän huomaa, että tappotilaajien auton kuski on kadonnut, mutta auto ei, joten hän nappaa auton ajettavaakseen itse. Mutta jarrut ovatkin epäkunnossa ja mäki jyrkkä.. Mutta hän tietenkin hyppää kyydistä ennen rotkoa.. Ja alkaa tappamaan tilaajamiehiä, pari heistä kosttoisteisesti ajattamalla he autossa kalioon... --- Erittäin mainio mikstuura näppäryyksiä ja älyttömyyksiä. Älyttömyyksiä voisi mainita kysymysmuodossa: "Miksi koronkiskurin pitää olla yleisessä uimahallissa kohteena?" "Miksi ja miten uimapatja ei tyhjene vaikka siihen isketään piikki?" Mies muuttuu "tunnistamattomaksi" laittamalla silmälasit ja sanomalla olrvansa toimittaja. Näppäryyksistä voisi mainita pallikasvoisen tappajan tabula rasamainen tasapaksu tavallisuus, turta tyhjyys, tylsyys ja pitkähkön vierailun garage-rautalanka, rautalanka-garagebändin keikalla. Ja on kohtauksia, jossa yhdistyvät nämä molemmat: Ylivertainen palkkatappaja menee hänelle varattuun väijytyshuoneesen ikkunan kautta ennen kuin roistot saapuvat paikalle. Porukan pomo menee sisälle, mutta kova kaveri vain ajaa partaansa partaveitsellä vessassa. Sitten hän nappaa pomon kuumasuihakukidutukseen ja käytävällä norkoilevat pomon miehet eivät muka kuule mitään. Sitten pomo yrittää hyökätä partaveitsellä kovan kimppuun mutta tuhertaakin itsensä ranneviiltokuolemaan ja sitten käytäväporukat saadaan pois erittäin kököllä kautta pikkukikkakekseliäällä juonenkäänteellä. Lentokonematkustajan nimi saadaan sekunnissa soittamalla lentokentälle..

`Raportti`, `reportaasi` Epäluottamuslause-mielenosoituksesta..

.. Ja siitä kun arki ja pyhä, pyhä ja arki menevät "töissä" sekaisin.. Eilisen Epäluottamuslause (Hallitukselle)-mielenosoitus jälki mutta ei välttämättä järkipyykki tietenkin tuotti ja tuuttasi paljon tämäntapaista tavaraa, tuubaa ja osastoa keskustelupalstoille sun someen (ja tietenkin tyypeiltä jotka eivät olleet paikalla, mutta senhän ymmärtää, sillä heidän on oltava koko ajan sormet näppäimillä, kyllä se `työstä käy` tästä myöhemmin): `Siellä laahustivat laiskat lusmut ja matelivat ja mölysivät kaikenlaiset itsekkäät tukia imevät työnvieroksujat ja kaikenkarvaiset kuppikunnat`. Ensinnäkin mielenosoituksessa oli erittäin paljon mukana työssäkäyviä ja ne kaikenkarvaiset kuppikunnat olivat mm Pienperheyhdistyksen, työttömien, vammaisjärjestöjen väkeä. Siis myös väkeä jotka eivät voikaan tehdä töitä ja joille esim tämmöisessä mielenosoituksessa mukana kulkeminen on vaikeaa väkimassassa, mutta silti lukemattomat pyörätuolit käyttäjineen olivat mukana massassa.. Ja sitäpaitsi, mielenosoituspäivä oli sunnuntai joka on VIELÄ aika monen työssäkäyvän vapaapäivä (ja kohta seuraavaksi hallitus varmaan varmasti vie sunnuntailisät pyhätyöntekijöiltä). Mutta onhan se aivan ymmärrettävää että netin 7/24 aamua iltaa, arkea pyhää, päivää, yötä-yötä päivää ilman palkkaa pyyteettömästi `työskenteleviltä` some kautta keskustelupalsta-päivystäväiltä ritareilta menee päivät ja pää sekaisin, kun he tosiaan ilman mitään rahallista korvausta suoltavat aamusta iltaan-illasta aamuun mielipiteitään, niin tämmöinen työmyyrä ei ehdi mennä mihinkään mielenosoituksiin, ulos yleensäkään.. Tämmöinen `koko ajan `töissä` ilman palkkaa, työaikaa ja työnantajaa` on varmasti todella raakaa, raskasta, epäsiistiä sisätyötä, hikistä hommaa.. Ja ainoa jaloittelu `ulkoilu` näillä vaipallisilla (mikään keskustelu ei näiltä työn asintuntijoilta ja sankareilta saa mennä ohi, paitsi..).. kun pitää woltata pizza ovelta. (Tässähän on näiden työn orjien karmea salaisuus: Kun nettipäivystyksestä ei saa korvausta niin he ovat pakotettuja pitkin hampain ja hiljaa häveten ottaa tukia vastaan jotta pysyy pizzassa ja vuokrassa, vaikka he tekevät näin tärkeää työtä.Ja nämä maan `hiljaiset` joutuvat vielä hävettävästi piiloutumaan nimimerkkien taakse. Koska "totuudenpuhujaritarit" ovat aina seurannan alla... Kukaan ei ole netti-someprofeetta omalla alustallaan...)... "

Huomenna (Suomi-86) Huomenna on lapsen nimi.

"Huomenna on tuolla jossain." Loistavasti nimettyä reilu viikko sitten Elonettiin katsottavaksi ladattua Joha Rosman dystopiaelokuvaa moitittiin paljon epämääräisyydestä. Että mihin aikaan sijoittuu jne.. Itselleni se on tämän elokuvan suurin voimavara, se tuo tulevaisuuden (nykyisen) sodan ja sodankäynnin hämäryyden hyvin esiin.. -- Höyryisen, sumuisen, usvaisen, likaisen, pölyisen tunkkaisen (nämä ovat kehu-adjektiiveja) Itäblokkiscifin, erityisesti puolalaisen (ohjaaja Juha Rosmalla vahva ja pitkä Puolayhteys) oiva Finskijatkaja-muuntaja.. Ja Edward Vesalan jazz jyrää. Dialogi karua pudottelua: "Häntä pitää kuulustella, kiduttaa, tappaa asiallisesti, ettei pääse valittamaan." Sano papille "Se uskoo, se on sen virka." Ja paras hengenlähtörepliikki: "Multa lähti fiilikset."

Eclipse (Englanti-77)

Kaksi identtistä kaksoisveljestä (Tom Conti esittää `kekseliäästi` ja kököhkösti molempia; heitä ei näytetä yhtä aikaa ja toinen suditon, toisella viikset) lähtee mille lienee yölliselle kuunpimennys-purjehdus"retkelle" ja siellä toinen heistä (se viiksiversio) kuolee.. Murha vai onnettomuus? Oikeus kai päättää että onnettomuus ja viiksiversion vaimo(? lapsikin on) kutsuu viiksettömän joulunviettoon taloon jota hallitsee viiksiversiota kuvaava valtava full frontal-maalaus.. Joulu on jatkuvaa juomista ja tylsyyttä. Koko elokuva on heikon hämärää viittausta siihen että heilläkin on ollut suhde. Tai ei ole ollut. Tai on. Elokuvaan yritetään tuoda "huumoria" kalkkunanpaiston problematiikasta ja varsinkin siitä jatkuvasti puhellen sekä typerää rajuutta idiootin infantiilissa muistelukohtauksessa jossa kissa laitetaan lämpimään uuniin. Mikään ei liity mihinkään. Mitään ei talossa tapahdu. Mielenkiintoisesta aiheesta keitetty kuivaksi, paistettu pohjaan runkkurajua, tyhjää, tylsää, typerää jaanausta. Syystäkin unohdettu antihelmi. Kaikin puolin pimennys. Ensin meinasin laittaa jutun otsakkeeksi Mielenkiintonen ja mahalasku tai Mielenkiintoinen mahalasku, mutta ei tässä mitään mielenkiintoista ole, joten jääkööt, olkoot ilman otsikkoa...

Cry Of The Werewolf (USA-44) Werewolf Woman (Italia-76)

Cry: Ei varsinainen (mutta on varsiNAINEN, koska muuttuja on nainen) ihmissusielokuva, koska nainen muuttuu silkaksi sudeksi. Mutta elokuva ei ole sutta, vaan jämäkkää (pituuskin lyhyt, jopa liiankin) tanakkaa, tyylikästä wanhaa kauhua muutamilla onnistuneilla lisillä. P.S. Jos haluaa katsoa `kunnon`, `oikean` karvanaisssusi-elokuvan, niin tunnetuin on varmaan Rino Di Sivestron (h)iki-ihana (h)iki-irstas Werewolf Woman vuodelta-76. Annik Borel baahtaa, panee menemään..

Behind The Mask (USA-32)

Loistava, jämäkkää, tanakkaa dialogia tykittävä mysteeri (mysteerinä vanhojen dekkareiden vähän liiankin perinteinen vakiokama "Kuka on legendaarinen, pahamaineinen Mister X?") jota on suolattu kivoilla, kieroilla älyttömyyksillä: Esim kohtaus, jossa etsivä seuraa juuri vankilasta vapautunutta roistoa (Boris Karloff tietenkin) nilkkilääkärin "vastaanotolle". Etsivä "naamioituu" potilaaksi, mutta lääkäri laittaa hänet heti puku päällä röntgeniin ja kuvassa näkyy poliisin "badge" sieltä puvun alta, ja loppu on etsivällä edessä, ja historia takana.. -- Nilkkikirurgi: "Jos puukotan sinua keskellä katua, aiheuttaa se kaaosta ja joudun vastaamaan moniin ikäviin kysymmyksiin, mutta jos "puukotan", " veitsitän" leikkaussalissa, mitään ei tule tapahtumaan minulle."...