The End Began Yesterday (Espanja-82) Kauhunhuutoja->Sydänkohtauksia->Scifiklassikko outo-opiskelijan typeristä/täräyttävistä tempauksista. Outoklassikko.

No onhan tää nyt Outo! -> Kymmenen vuotta muita yliopistolaisia vanhempi vihattu viisas viivasuorasuumies, muuttuu taikaiskusta ja yhtäkkiä liikaa hymyileväksi, myhäileväksi, nauravaksi koko yliopiston suosikkimiheksi/"pojaksi" kun hän "säveltää" johonkin juonessa vitun väkisinväännettyyn kilpailuun "taaksepäinsoitetun vesimetelimusiikkiteoksen" (joka ei ole yhtään meteliä, vaan jotain softia scifidiscoa vesiteemalla), ja jonka tahdissa koko yliopisto alkaa tanssimaan.. Mutta sitten yliopiston naisväkeä alkaa kuolemaan sydänkohtauksiin. Joita edeltää kauhunhuuto. He ovat olleet menemässä miehen luo, tai muuten tekemisissä, mutta nämä ovat vain opiskelijoiden höpinöitä, sillä seuraavaksi opettaja-professoripoppoo alkaa fanittamaan tätä koskaan nukkumatonta, syömätöntä kaveria, koska hän on keksinyt niin monta apuvälinettä avun tarpeessa oleville ja varsinkin niin monta lääkettä vakaviin sairauksiin... - Tämä mainio outoscifi ammentaa ja saa voimansa juuri noista täysin älyttömistä vitun väkisinväännöistä ja on välillä kuin se jokin kadonnut giallo-slasher-scifiklassikko surrealistisella scifitwistillä. Esim kohtaus jossa punamekkoinen nainen menee pimeässä portaikossa miehen luo ja jostain "putkistoista"(?) kuuluu tukkoisen viemäriröyhtäysten ääniä on oikeasti outoklassikkokamaa. Hyytävää, ryystävää, (röyhtäilevää) sellaista... Ja tässä, siinä on sitten sitä vesimeteliä sitä janoaville! Ja sitten näitä miehiä alkaa ilmestymään yliopistoihin ympäri maailman... - Täräyttävää, väräyttävää kamaa. Nyt ollaan Espanjan `Hämärä vyöhyke`-versiosarjassa siirrytty jo 80-luvulle, ja komeasti on siirryttykin `Hämärän rajamaille`... P.S. Tästä tulee vähän mieleen Norman J Warrenin Prey.