Aika, yllättävän monet kehuvat tätä parhaaksi huonoksi martial arts-rymistelyksi, mutta minulle tämä ei ihan siihen glooriaan yllä, kannoille kopistelee kumminkin. Älyttömyys alkaa heti; Aukipaitainen muskelimies tapaa huomattavasti kapoisemman, luisevamman tyypin kujalla. "Mitäpä touhuat?" kysyy muskelimpi. "Olet raiskannut monia naisia täällä alueella viime aikoina. Minä tapan sinut, paskiainen!" Sitten vähän matsataan, mutta vastaus "En ole koskaan raiskannut yhtään naista" on niin jämäkkä, että raiskausaiheeseen ei enää palata. Ja heistä tulee kaverit. Mutta töitä pitäis saada.
Nämä kaksi kaveriduunaria saavatkin töitä hyvähköltä hämäräpomolta. Ja sitten alkaa varsinkin kung fuilu, mutta myös ninjailu. Joissain kung fuilu-eepoksissa on mukana puuhuilu, eli huilua soittava masteri, mutta tässä onkin mukana puu fuilua, eli lentämistä ja pystypuujuoksua, puun hyväksi käyttöä; Koko puunrunko aseena. Puuksi naamioitumista. Ovat kuin yhtä puuta, ovat puuta. Kaikin puolin. Muutenkin elokuvassa "käytetään hyväksi" ei ihan kasvoille sopivia ninja-asuja (silmät sumenee kun silmänreiät valahtelevat), älytöntä huutodialogia, mielipuolehkoja matsauksia sekä eri aikakausien sekoontumista asujen, asuntojen, autojen, sähköjohtojen sekamalskassa. Ja eihän tuo leffan enkkunimi ihan oikein ole sekään, eihän siellä `sitä` kutsuta mafiaksi, mutta sama sille, pieni vika, jämäkkä nimi. Ja muutenkin ihan jämäkkä, välillä jopa huutonauru-roskapommimatsailu ja muukin roskapommitus tämä elokuva on.
Yllätyin.
P.S. Ninjat ilmestyvät liikkuvista ruohotupsuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti