Mykkä tyttö saapuu lappu kädessään Lasten Orpotaloon ja hänet otetaan sisään. Selviää (varsinkin lapsille) että tämä kummasilmäinen tyttö on Pahaa ja Paholaista ja mykkyydestään huolimatta hän saa lapset palvomaan `Vinttipaholaista`. Seuraa (erittäin) huonoa näyttelemistä, lapsista tulee Murhajoukko. toisilleen ja muillekin.. Suht oivallinen idea (mutta surkea toteutus) on orpotalon entisen asukkaan, nykyisen suositun pop-tähden hyväntekeväisyysvierailu talossa. (Oisko mukana myös jonkinlaista pop-palvonnan kritiikkiä.) Kohtaukset joissa disco-punk-hiuksiset ja vaatteiset "menijät" discoavat ja löhöävät "discossa" (näyttää kaakelipesuhuoneelta, jopa vessalta) on karmea ja pimeä. Niin pimeä, ettei paikasta ja ihmisistä tahdo saada kunnolla selvää. Mikä voi olla siunaus ja helpotuskin, sekä katsojille että tekijöille. Koko karmeus ei tosiaan hillittömän hämäryyden takia onneksi näy eikä aukene. Tiheää tuhnua. Tiheää tuhrua. "Rockit" jäävät kesken. Paitsi elokuvanniminen tunnari, jota kyllä toistetaan. (Yhteensattuma, että The Smiths-yhtyeellä on samanniminen kappale (tosin ilman pilkkua) vuodelta-84, ja on myös murhakappale. Itse asiassa elokuvankin nimi on alkuteksteissä ilman pilkkua, mutta dvd:n ja vanhassa vhs:n kannessa pilkun kanssa.)
Video Nasty-listaa ja kai pahuudenpalvontaakin vastaan "taisteleva" opiskelijatyö-elokuva sekä loppugoreilu on kahta laitaa: Näyttelemisen lisäksi myös kuva ja äänimaailma on nykivästi suhisevasti pielessä, mutta on tässä jotain ideanripettä. Ensimmäistä ehdottomasti kuitenkin enemmän. On kai tällä jotain gorehistoriallista arvoa tekotapansa vuoksi, mutta kyllä tää on sittenkin, siitä huolimatta vähän näitä pannun, pahnan -ja pannanpohjimmaisia joita nyt kaivetaan esiin gorehistorian hämärästä..
P.S. Muutaman kerran tämän katsottuani hyviä, onnistuneitakin asioita on noussut esiin: Dialogi on hyvää, samoin aikuisnäytteleminen. Lapset ovat vähän no joo - soo-soo. Pääosatytöllä on tiukka tehokas tuijotus ja yleensä tyhjä, aneeminen olemus, mutta en tiedä vaatiiko se kovin kummoisia näyttelijänlahjoja. Hänen preesensinsä paranee lopuksi. Mutta kukaan lapsista ei ole täysin toivoton tapaus. Hyvää remellystä.
-Dialogi toimii ja se osoittelee hyvin juoneen. Loppuratkaisu on älytön, huonosssa (liian lopullinen, kollektiivinen gore) ja hyvässä(?) (Jeesus?). Tämän orjantappurapäisen, sormella osoittelevan vilkkuvälkkyvalo/valaistun(!)Jeesuksen(!) tarkoitus ei aivan auennut. Haluaako hän(kin) täyden tuhon?
-Dialogin ja juonen sujuvuudelle puolivälin discokohtaus on turha, karmea katkaisu, ratkaisu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti