Spede

 Tulipa vappuna katsottua muutama Spedeily, Spede-yhtiöiden tuotos vuosien varrelta. Aikamoisen absurdeja olivat. Tässä paremmuusjärjestyksessä:
(Mukana ovat tietty Speden tavaramerkit, kuten mm viinavitsit ja agentit)

Lentävät luupäät(-84) on loistava, tyylitietoinen roskakomedia Spede Pasasen tallista. Siitä löytyy alkoholilla toimiva robotti (Loiri)  ja pohjalaishämäläiset veljekset (jotka muuttuvat silmänräpäyksessä karjalaisiksi, kun sukututkimus niin kertoo), joista toinen (Salminen) on lukenut itsensä kirjekurssilla (myös toistuva Pasas-vitsi) salaiseksi agentiksi ja toista (Pasanen) konkreettinen ilmailukärpänen puree. Alun veljesten keskustelu on hillittömän hersyvää, varsinkin Spede lataa täysillä.
Lisäksi mukana ovat kansainväliset gangsterit (taas toistuva Spede-vitsi) ja moottoroiduilla riippuliitimillä tapahtuva ilmataistelu, joka voisi olla minkämaalaisesta, erittäin kekseliäästä roskatoimintakomediasta/elokuvasta tahansa. Ja vaikka Spede-vitsien toistoa tässä(kin) riittää, niin ne ovat innovatiivisia. Tästä elokuvasta välittyy raikas ja riehakas tekemisen riemu. Parasta Spedeä.
("Ymmärrän.")
Pölhölä(-81) tuo mukaan paljon Speden bravuurikamaa, byrokraattipiruilua. Heikki Kinnunen ja Aake Kalliala loistavat useissa rooleissaan. Ja taitaapa olla ainoa Spedeily joka päättyy maailmanloppuun.

Uunoista absurdein taitaa olla Uuno Turhapuro menettää muistinsa(-82), jossa sekoillaan mm rauhanaatejärjestöpiruilun ja sukupuolisekaannuksen kanssa.

Tuli myös katsottua Uuno Turhapuro armeijan leivissä, joka ei ole kummoinen. "Tupakan mittainen tauko"-kohtaus on oivallinen oivallus.