lauantai 21. tammikuuta 2012

Roskaelokuvat

En tyhjennä heti pankkia ja pajatsoa, ja aio tunkea koko Roskaelokuvagenreä tämän otsikon alle, tähän kirjoitelmaan. Vaan käsittelen Nalle Virolaisen ja Jouni Hokkasen kirjaa Roskaelokuvat joka yrittää tunkea "koko" roskaelokuvagenren yhteen kirjaan. Tai oikeataan kahteen, sillä viime syksynä ilmestyi jo alunperin 80-90-lukujen taitteessa ilmestyneestä kirjasta (jonka ansiosta minunkin roskaelokuvaharrastukseni laajeni syvempiin roskakerroksiin, silloin) juhlapainos johon on lisätty lähes puolet enemmän tavaraa.

Ja aika hyvin "pojat" ovatkin tunkeneet, sillä kirja on erittäin luku -ja käyttökelpoinen vieläkin. Omasta mielestäni sen "vanhan kirjan" jutut olivat parempia ja nää uudet enemmän sälämäisiä, mutta omalta kohdaltani se johtuu siitä että silloin aikoinaan "ekan kirjan" aikoihin olin tosiaan melkoinen roskanoviisi ja ahmin kirjan jutut lähes yhdeltä istumalta ja se jätti sieluuni ja ruumiseeni valtavan roskannälän jota olen tässä parinkymmenen vuoden aikana menestyksellisesti ruokkinut. Rujoa roskaa on tullut nautittua. Eli kirjan uudet jutut eivät enää niin totaalisesti räjäyttäneet pankkia ja tajuntaa kuin silloin. Roskatietoa oli ollut aikaa hankkia paljon, ja kyllä minä hankinkin!

Tuosta sälämäisyydestä; Tään yheksänkytluvun alun kirjaan tietenkin liittyy myös nostalgia-aspekti, mutta kyllä nää uudet kirjoitukset ovat esim lyhyempiä (enemmän rykäyksenomaisia, eivät kyllä aivan kaikki) kuin alkuperäisen. Mutta uusista kirjoituksistakin löytyy tekstejä (esim Pohjois-Korean elokuvasta) joista ei paljon ole maassamme kirjoitettu. Ja jos on kirjoitettu, niin kirjoitukset ovat olleet melkein nimenomaan juuri Jouni Hokkasen kirjoittamia.

Kirjan tekstit (sekä uuden että vanhan) on kerätty erilaisista lehtiartikkeleista. Ysäripainoksen tekstit kerättiin Lykantropia-pienlehdistä ja tään uuden useammista julkaisuista. Osa varmaan ennenjulkaisemattomiakin, sillä ainakaan minä en ollut niihin kaikkiin törmännyt. Tästä sälämäisyys myöskin varmaan johtuu. sillä tään uuden painoksen idea tuli kustantamolta (WSOY) ja Hokkanen kursi sen kasaan suht nopealla aikataululla. Siihenkin nähden laatu on oikein hyvää.

Erittäin hyvä, napakka kirja roskaelokuvan maailmoista, hyvä historiikki ja käyttökelpoinen opas. Käyttökelpoisuutta lisää myös huomattavasti parempi liimaus kuin alkuperäisessä.

1 kommentti:

  1. Kun miettii kulttuurikentän kirjoa, niin roskakulttuurista omaksi "genrekseen" on oikeastaan valittu, valikoitunut vain nimenomaan roskaelokuva. Missä ovat esim roskamusiikki, roskarunous tai yleensä roskataide? Joskus tätä roska-etuliitettä käytetään (roskaromaani), mutta lähinnä vain halventavassa merkityksessä. Mutta ei tällä roskaelokuviin liitettävällä "niin huono, että se on jo hyvä"- määreellä.

    Ikiaikaisena haaveenani onkin kirja joka kokoaisi nämä "roskagenret" yhteen ja samaan. Onkohan tällaista ulukomaillakaan? No, ehkä "siellä."

    VastaaPoista