V-Cinema 8: XX: The Beautiful Hunter (Japani-) Jäykkä, pelokas ja vapiseva palkkatappajatar kulkee ja sulkee tietänsä...

Pieni, oisko kymmenkunta vuotta(?), nunnan asuun puettu tyttölapsi pakotetaan ampumaan sidottu mies, jotta tytöstä naisena tulisi Jumalan Soturi-tappaja. Ja hän ampuu ja tulee.. Mutta sitten tulee elokuvan suurin virhe: Alkuammunnasta siirrytään kymmenen vuotta eteenpäin, ja hänestä on tullut täysiverinen tappaja. Paitsi ettei ole. Hän kyllä tappaa tyyppejä läjiin mutta täysverisyyden vastakohdaksi täysin aneemisesti, monotonisesti, robottimaisesti... Tällä on tietenkin tarkoitus kuvata tappajan tunteettomuutta, mutta tekee siitä esityksen jossa hän on pelokas, vapiseva ja jäykkä joka ei varmaan ollut tarkoitus. Tarkoitan että tappajan esiintuominen huonosti näyteltynä ei varmaankaan ollut tarkoitus sillä tämä sama vapiseva, jäykkä ja pelokas olemus jatkuu myös silloin kun hän rakastuukin yhteen uhriluettelon mieheen; "Kiima" on koko ajan näyteltyä, peiteltyä, pelokasta ja jäykkää, vaikka pääosanäyttelijäraukka kovasti muuta yrittää tunkea esiin. Nollanaamainen nollanäyttely, jos ylihaukunta sallitaan, vie terän koko elokuvalta. No, lopussa tuodaan uusi, saman sokean, kaapuimpotenttipaskaperverssipapin kouluttama ruma kuin rutto-maskeerausnainen (missähän välissä hänet on muka koulutettu?), mutta sekään ei tuo juurikaan uutta potkua, vain pienen perverssin torturepinkulisän pätkään. Epäonnistuminen kaikin tavoin...

V-Cinema-7: Carlos (Japani-91)

"If I don`t kill someone soon, I`m gonna lose my touch." Toivottavasti tämän elokuvan kanssa ei ole purnauskestävyys kovilla. Brasilialais-japanilainen surullisen hahmon nauraja, naureskelija ja tappaja Carlos on omien sanojensa mukaan tappanut ihmisiä niin paljon jauhelihaksi, että niistä, niillä voidaan perustaa ja pyörittää burgeripaikkaa. No, ei tämä mikään goreralli ole, ammutaan paljon, mutta ei goreverireikäisesti. Muutama jälkigoreräjähdys näytetään. Keskivertogorea. Huvittavin hahmo on muka "teknillisenä" "taito"tappajana esitetty jenkkitankki joka murjoo, rynnii, ryskää, survoo, törmää paikoille ilman mitään järkeä ja suunnitelmaa, mutta kun lopussa saa itse pikkuisenkin osumaa, alkaa huutamaan, inisemään, itkemään kuin idiootti pikkulapsi. Eli tyhjä ja tyhmä kuin tynnyri. (Tyhjät, tyhmät tynnyrit inisevät, itkevät eniten.) Eli vastauksena: Ei ole purnauskestävyys kovilla, ihan vauhdikas pätkä, mutta liian perinteinen petos ja paukutusralli. (Tämäkin elokuva kuuluu Arrow Videon V-Cinema-( lybennyksen karunsuora käännös: video-cinema) -blurayboxiin Bullets and Betrayal. Mukana olisi voinut olla myös Blood. Blood, Bullets and Betrayal. Tai jos kirjoittaa TAPAhtumajärjestyksessa, niin: Betrayal, Bullets and Blood...)...

V-Cinema 6: Burning Dog (Japani-91)

"Amerikkalaisilla on pankki taistelukentälläkin!" Itse idea (ryöstetään Amerikan Armeijan erään raha, valta ja voimakeskittymäm, eli Japanin tukikohdan palkat, rahat ja varat...) ryöstökylvetään ja korjataan keskenkasvuisena jatkuvine suunnitteluineen eikä itse asiaan, kasvuun eikä korjuuseen koskaan oikein nousta eikä päästä. Ei nouse idea eikä vilja, ideavilja, kukkaan, vaan lähes kaikki jyvät käytetään selittelyyn, miksi näin kävi.. No, amerikkalaisten upseerien älykääpiömaisyys nostetaan jo lähes venäläiselle tasolle: Jatkuvasti kuiskuttelevat ja vilkuilevat, tikapuilla keikkuvat japsiduunarit asentavat oman kameransa jenkkiupseereita tulvivan tukikohdan valvontakameran viereen oman kameransa...???... Eikä kukaan huomaa mitään! Ja "pikkuisen"(?) alkaa kaivamaan, kalvamaan näiden leffojen "idea" siitä että lähes kaikki naiset haluavat aivottoman, eläimellisen kiimaisesti, vimmaisesti, kiiman kourissa kiiimaisesti kirkuen varsinkin vierasta, väkivaltaista miestä, vaikka se ja koko kuvio olisi heille kuolemaksi.. No, että ei olis kokonaan purnausturnaus, niin on tässä hyvääkin: Myös free`impi jazztausta toimii toiminnassa, tosin sitä olisi pitänyt olla huomattavasti enemmän, nyt sitä on vain pieninä piippauksina, tuuttauksina, töräyksinä harvoin. Ja pääosahemmo on ihan Gene Simmonsin näköinen, varsinkin aurinkolaseissa!!..

V-Cinema 5: Danger Point: The Road to Hell (Japani-91) Kaikenkokoista ja näköistä liigaakin liikaakin tässä mätössä, mutta...

...vaikka tosiaan liikaakin liigaakin ja heidän hemmojaan, niin homma toimii sillä: Rlokuvan alussa näkyy lähikuvassa voikukka, kukkia, sitten samassa lähikuvassa auton rengas murskaa sen, ne ja autosta nousee kaksi oikeasti coolia gangsteria, nuori, aina aurinkolasicoolisti ja vanha (vanhaa esittää legendaarinen Joe Shishido) jotka tappavat poliisiroiston, roistopoliisin ja alkavat muka tutkimaan tapausta eri tahoille, että kuka murhasi hänet? Eli tietenkin tutkimaan että missä ryöstörahat? Mutta erittäin paljon, liikaakin heti he, varsinkin vanha patu, alkavat aluksi pitkään selvittämään että kuka on nainen jonka kuvaa mies kuollessaan kourassaan pitää... ---- Elokuvan ylipituus yrittää karkoittaa, kartoittaa katsojan kestävyyttä, tämä tarkoittaa että turnaustylsyys nostaa isoa ja rumaa päätään, mutta monikiharainen, monivihavainen juoni kuitenkin onnistuu otteessaan ottaessaan juonilankoja kunnolla syliin. Tähän vaikuttaa karismakaksikon lisäksi oiva jatkuva jazztausta, jonka rauhallisen odottava(trilleri)tyylinen scorematto toimii sekä suvannoissa että toiminnoissa. Toimintaa on sopivasti, hakkaustoimintaa liiaksi, luodinreikägorea liian vähän ja alastomuus on lähes alamaissa, mutta paketti on näistä huolimatta tiukka. "I don`t want to die alone."

V-Cinema 4: Stranger (Japani-91) Linnaistunut pankkikavaltajanainen jne ajaa taksilla ketoon ja pakoon, pakoon ja ketoon kaahaajia, raahaajia...

Miljoonan (mikä tää toistuva miljoonajenijuttu on?) pankkikavaltanut ja linnaistunut nainen on nyt taksikuski mulkkumiehet ja jeepit perässään... Ja perässään varsinkin stalkkeri, strangeri 1], joka yrittää käydä taksissa lekavasaralla (myöhemmin kirveellä) kimppuun, joka heittää lekavasaran naisen koti-ikkunan läpi?.... Onko hän vanha miesystävä, joka, jolle aiheutti vankilan, jonka takia hän sen teki vai periksiantamaton työkaveri, vai? Kuka ajaa joka paikkaan ilmestyvää jeeppiä?... Jännitys, kauhu kasvaa koko ajan. - Loistava, toimiva, toistuva... Mutta mikä ei ole toistuvaa on kauhugenre. Mutta leffan loppuratkaisu on erikseen ja/rai yhtä aikaa lässähdys, pettymys ja/tai (täysin, totaalisen) tollo, älytön.. ..1] Sana Stranger `kätkee` myös sanan Strange..

V-Cinema 3: Crime Hunter: Bullets of Rage (Japani-89) Asenunna, aurinkolasit päissä ja nahkatakit päällä ammuskeluja yökerhoissa lahtiin jazzin tahtiin...

Leffa ei kestä kuin tunnin ja se tunti on täyttä tavaraa: Alastomuuksia, ammuskeluja yökerhoissa, aurinkolasit päissä yökerhoissa, autotakaa-ajoja, nahkatakkeja ja muita cooleja vermeitä, klovnikasvoisia kivääritappajia, lapsi`nunnasta` tappokoulutettu nunna ja ase kirkolta varastetun miljoonan(!) jenin perässä... Ja jazzia. Näytetään myös kuinka vankihäkistä pääsee pois hiiren avulla. Toei- yhtiön ensimmäinen direct to video-elokuva..

V-Cinema 2: Neo Chinpira: Zoom Goes the Bullet aka Neo Thugs: Bullet Firing Sound Effect (Japani-90)

Näiltä leffannimiltä, tältä leffannimeltä odotin paljon, mutta ei ollut ihan odotuksen, odotuksien arvoinen, väärti.. (Ja nimi, nimet olisivat sopineet edelliseen leffaan [paitsi että siinä oli kyllä jo hyvä, kuvaava nimi], mutta kyllä tässäkin pauketta, paukutusta piisaa vähän) -- "Feminiininen", humoristinen (paremminkin näin päin: humoristinen, "feminiininen"1}) yakuzan alaportaan nuori hemmo kapuaa, kiipeilee, kompuroi, mutta myös menestyykin.. 1] yakuza-lempinimensä "Junko" on käsittääkseni Japanissa naispuolinen nimi.