Ohjaajana Joseph Kuo osa 4: The 7 Grandmasters (Taiwan-77) Juoniaihetyngältään alkeellinen, aneeminen 1], apea ja avuton. Mutta akrobatiaa ja matsausta riittää.

Itse juoniaihetyngältään tämä on onneton, olematon ja outo, kamala, karu ja kökkö; `Maailmanmestari`-taistelijaukko on ollut `mestari` jo vissiin 30 vuotta tai luulee olevansa, sillä hänen vuosijuhlallisuuksiensa, ehkä myös eläköitymiseensä, nostettavaan juhlatauluun napsahtaa kirje ja puukko, että et ole. Tai sinun on ainakin kohdattava reilu puolentusinaa samanlaista veikkoa. "Maailmanmestaruusturnaus` on tämmöinen Vanhus joukkoineen kulkee maita ja vesiä ja kohtaa aina yhden papan joukkoineen kerrallaan yhdessä paikassa. No tuleepa ainakin jatkuvaa matsausta ja akrobatiaa.. Mutta mites tuo `Maailmanmestaruuden` toteaminen, kun paikalla ei ole koskaan kuin ottelijat ja ottelijoiden ei häävit, mutta jäävit tukijoukot? Eikun, kyllä siellä aina silloin tällöin joku hehtaari-olkihattumies metsistä ja rannoilta kurkkii.. Ja lähes koko ajan kurkkii tietenkin näiden leffojen vakiohahmo, avuttomasta tuhertajasta, tuhoajasta sankariksi harjoitteleva, matsaava mies.. 1] (No taistojen jälkeen hävinneillä aina pienesti huulien sivussa vähän verivanaa)