Roskasta versoo taide. - Elokuvat elää, sarjat sucks! Etupäässä elokuvaa. Näkyjä, täkyjä..
torstai 26. joulukuuta 2024
The Devil`s Daughter (USA-73) Ankeaa ja Kankeaa..
Ja siihen juoni ja näyttelijät lankeaa.. Ja!: Äärikamala, äärivakava.. "Vanhemmat ovat aina mysteeri lapsille, ja lapset vanhemmille." Laahustuksen, raahustuksen alussa Paholainen koikkelehtii kainalosauvoilla!!?? Nykyään olis varmaan rollaattori. (Mites olis ollut pyörätuolipaholainen? Pyörätuolipiru? Näillä sauvoilla kai "hienovaraisesti" varoitetaan, että nyt tulee ankeaa, kankeaa kökköä.) Eikä kyseessä ole komedia, vaan äärivakava, äärikamala kankea kammotus, kauhistus.. .. - Shelley Wintersin 20-30-luvulle sijoittuvat tai nämä, tämä joka, jotka on/ovat kuin silloin kuvatut eivät ole mun munakkaani.. Nuoren naisen äiti on myynyt lapsensa jo pienenä pirulle, palkannut paholaiselle (tätä tyttö ei tiedä, tietenkään) ja äidin hautajaisten jälkeen noitaniminen Lilith-täti, vai mikä lienee (jälleen koko ajan yli- tai alinäyttelevä Winters) ottaa hänet kartanoonsa ja kaupungin kulttiin. - Eihän tässä tapahdu yhtään mitään, edes keskivertokauhuksi tätä ei voi missään nimessä luonnehtia, ehkä keskivertokangisteluksi sitten.. Kaikki on niin nollavillaista, ja jos nyt halusivat tehdä laahustuksen ja raahustuksen, niin olisivat tehneet kunnon `kangistelugenren` "edustajan": Juonelle ja näyttelijöille kunnon kahleet koipiin ja kouriin, painot polviin ja raudat ranteisiin ja koko hela houre suolle tarpomaan, niin olis uponnut jo alussa... Mutta ei! Viisi varttia tuntuu viideltä vuosisadalta. Aivan uskomattoma, uskonnottoman ja uskovaisen kankeaa ja ankeaa ja nuorta naista lukuun ottamatta näytteleminen on ankean, kankean kammottavaa. Helvetin, Perkeleen, Pirun ja Saatanan hidasta paarustamista, pakertamista, pöljäilyä, pönttöilyä... - - Helvetin huono. Pirun paska. Saatanan surkea. Ja loppuratkaisu aivan hävettävän, nolon, säälittävän ennalta-arvattavan ennalta-arvattava, olisivat nyt edes jotain muuta, uutta koittaneet keksiä. No, lopun musta hiusväri-piru-paholainen on on kyllä uransa (sekä näyteltävän, että näyttelijän, näyttelijän ja näyteltävän) korkealentoisimpia vilahduksia. P.S. Joseph Cottenin loppu-uran kauhuleffapohjakosketuksia kylän tuomarina.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti