torstai 17. syyskuuta 2020

Nouvelle Vague (Ranska-90) "Jokaisella klovnilla on klooni."

"Aikoinaan massat olivat onnellisia, mutta eivät tienneet miksi." - "Haluatko eilispäivän Financial Timesin?" - "Minun on puhuttava kanssasi." "Minun myös." - "Kuka puhuu?" - "Mitä ovat nämä kuvat?" Nämä sanat? ("Saanko mennä elokuviin?) Mukana myös julmaa upotusta, auringossa vaanivaa vellovaa vettä. 1] ("Pimeys nousee." "Ei. Pimeys putoaa.") Jean-Luc Godardin upea aivojen ajatusnapsuttelu, jossa kuvausajassa-vuodessa pysyvä elokuva limittää loistavasti eliittiä ja paariaa (eliitti esillä enemmän), (kirjallisuus)historiaa, sanoja, värejä, `luontoa`. Kaunis elokuva. Ja ennen kaikkea Alain Delon Godardin elokuvassa! Ja tietenkin vielä pääosassa! Tai pääosissa. sillä hän esittää kolmea hahmoa!!! Tai, vai hahmotelmaa? Hyvin hahmoteltu! (Elokuvan lopussa `kriitikko` kyyrii kopissaan `metsässä` ja on kohotettu, liikutettu, ravittu, sivistetty. Nouvelle Vague on nautinto.) 1] Uusi(?) aalto? Vanha vesi? Vai toisinpäin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti