Miltähän tuntuisi katsoa kavalkadi, lähinnä eurooppalaisten zombielokuvien (jotka kaikki on jo ennestään nähnyt) trailereista ja muusta matskusta? Tällainen zombisoppa on Zombiethon.
Katsominen tuntui ainakin meikäläisestä yllättävän mukavalta, kyseessä on tunnelmallinen matka lähinnä siihen eurooppalaisen (Fulci, Franco, Rollin) seiskari-kasari- gorezombailun-goreroskailun ytimeen. Seitkyt-kaheksankytlukujen eurooppalainen zombielokuvahan eroaa aikakauden amerikkalaisesta vastaavasta juuri laahustavien zombien sijoittamisella monasti syksynkuolleisiin maalaismaisemiin, rauhallisen-naputtavan progepimputuksen säestyksellä. Ja sijoittaapa se zombit aina joskus ihan kirkkaaseen päivänpaisteeseenkin, vaikka sitten syksyiseenkin sellaiseen. Yhtenä Zombiethonin onnistuneena clou`na onkin varsinaisten zombileffojen trailereiden yms väliin sijoitetut (tätä elokuvaa varten tehtyjen?) "siirtymäleffojen" pätkät, jotka vievät elokuvasta ja tunnelmasta toiseen. Näitten pätkien kuva - ja värimaailma on kivaa vaihtelua, ne tapahtuvat järjestään voimakkaan valoisassa kesäpäivässä sinitaivaineen ja sinimerineen. Ja zombin hiljainen hyökkäys aurinkoisessa kukkaloistossa uhria seuraten on kivan kontrastista menoa. (Välipätkät päättyvät aina siihen että uhri ja zombi juoksevat elokuvateatteriin, jossa seuraava zombipätkä pärähtää käyntiin.. Lopussa lähes koko teatteri onkin leffoja seuraavien zombbareiden täyttämä.)
En tiedä kummalle katsojaryhmälle, sellaiselle joka ei ole näitä leffoja ennestään nähnyt, vai joille ne ovat jo ennestään tuttuja, parempi tutustumiskohde. Tietenkin näitten leffojen zombileffanoviisille kavalkadi voi antaa kimmokkeen tutustua niihin kokonaisiinkin tuotoksiin. Itselle Zombiethon oli tosiaan vahvoista etukäteisepäilyistä huolimatta yllättävän antoisa kokemus. Ja esim kokonaisina leffoina kauheiden Zombie Laken- Oasis of the living dead`in näkeminen pelkästään zombeihin rajattuna, ilman niitä ympäröivää tylsyyttä oli myös melkoisen mainiota seurattavaa.
Ainoina säröinä sopassa olivat mm Anita Strindbergin tähdittämän Fear`in (elokuvassa ei zombeja) ja viimeisenä varsinaisena zombipätkänä esitetty Ted V Mikelsin Astro Zombies, joka taas camp-roskana erottuu mielestäni liikaa muiden elokuvien tunnelmallisuudesta. Myös keskuspaikkana toimivan elokuvateatterin zombiporukan muuttuminen koko ajan humoristisempaan suuntaan särki meininkiä jonkin verran.
Nää trailerishow't on havaittu toimiviksi kotibileiden taustahälinäksi. Tuommoista mihin on helppo kiinnittyä ja mistä irrottautua.
VastaaPoistaTässäpä oiva idea, Kiitos!
VastaaPoista