Luulin tätä ensin nimensä perusteella "cooliksi" moottoripyörätoimintakauhisteluksi tms, enkä ollut kovinkaan innoissani. Mutta elokuvan pääosassa onkin koko elämänsä pyörätuolissa istumaan joutunut asunnoton mies, kadun kulkija. Tai oikeastaan Katu ja Sen Asukkaat ovat tässä siinä pääosassa vaikka tämä mainittu pyörätuolipsyko joukkoa "johtaakin".. Toinen syy, miksi luulin että tämä on (taas) joku hassutteleva (mutta voi olla onnistunut) goreilu on se että yhtenä pääosan esittäjänä on scream queen Michelle Bauer. Hän harvoin esiintyy kauhusynkistelyissä. Mutta nyt esiintyy. Ja esiintyykin edukseen myös tällaisessa, sillä synkistely tämä on. Mutta asunnottomien, kodittomien puolella ollaan, halpisgoreilun keinoin. Mutta ei välttämättä halpisajattelun, sillä kyllä teemat mieleen jäävät.
Pyörätuolimiehelle sataa kadulla paskaa päähän joka puolelta, ja hän lähtee kostoretkelle mukanaan hidas teksasilainen johon hän kadulla (missäpä muuallakaan) törmää.
Ihan onnistunut, ja myös pikkuisen epäonnistunut kostokuvaus (onnistunutta enemmän) jossa huono/raivoisa (kumpaakin, välillä yhtä aikaakin, välillä nappiin napsahtaen) näytteleminen yhdistyy undergroundiaaseen katukuvaukseen (videokamera heiluu) ja ehkä myöhäiseen(?) psykedeliakuvastoon kuvatessaan miehen mielen pirstoutumista eri suuntiin. Myöhäistä ehkä, mutta toimivaa.. Myös jotkut katukarut monologipätkät (tätä lähinnä, kaikkien on Siellä ajateltava lähinnä itseään) ovat onnistuneita. Välillä filmintäytettä. Kököntoimivaa menoa.
Huojuvaa kamaa, eri suuntiin huojuvaa kamaa, mutta se tekee tästä ainakin aidon yrityksen. Ja lähes onnistumisen.
Mary Woronov on mukana pyörätuolimiehen äitinä (myöhemmin selviää että tätinä) `taiteilijanimellä` Penny Arcade. Tämä ennenkin hämäryyksissä esiintynyt vanha undergroundisti tekee roolinsa hyvin.
Hellroller on kökkö ja toimiva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti