keskiviikko 27. heinäkuuta 2022

Bloodstream (Englanti-84)

Olen joskus miettinyt että onkohan joku jossain tehnyt eräänlaisen, jonkinlaisen gore-halpa-vhs-version Vincent Pricen Theatre of Hatesta. Ja varsinkin goreversiota Peeping Tomista. No, Michael J Murphy on. Tosin kukaan, yksikään ei huomaa kun murhaaja vrittelee kameraa ja jalustaa aukealle(,) aukiolle, huoneeseen, metsään, pellolle, torille. No, ei tässä torigorea ole, mutta tietenkin tosiaan tottakai perinteiset peltogoret, metsägoret, huonegoret... - Vhs-vääntäjä alkaa tekemään kostoelokuvaa ilkeästä vhs-tuottajasta jengeineen. - Ihan kekseliäs, kovahko goreilu, mutta esim Avalonin campcharmi, gloria ja hullu huumori sekä Pricen elokuvan ilkeä ironia puuttuvat.

Invitation To Hell (Englanti-82) Farmikauhu, kauhufarmi

Michael J Murphyn heikko lyhäri saatanaa palvovasta kauhufarmista homoseksuaalivirityksin.

Atlantis (Englanti-91) Lontoon luolista löydetty ja Atlantiksen tullijonossa nähty huumeuni

Brittiläisen b-(eikun z-ö)elokuvan auteurin ja mestarin Michael J Murphyn b-(eikun z-ö)-Atlantis on loppujen lopuksi (niin hyvä loppu) lähes loistava sönkötys. Puitteet ovat tätä tyypillistä b-z-ö-muinaisfantasiaa; Luolan seinät on peitetty foliopapereilla ja `massiiviset` patsaat spraymaalattu "muovivahan" ja foliopaperin päältä. Näytteleminen on tolkuttoman tolloa ja vaatetuskin hakee, ja saa, kökön värityksen luomuksissaan; Atlantiksen valtiattarilla on joko pöyhkeän pöyheä, pöyheän pöyhkeä post punk-permanenttipöyhelö tai "hopeasta"-`pellistä`-fosforista tehdyt rintaliivit, joissa kaksi kohoavaa kouraa kourii ylöspäin. Nämä molemmat, hiukset ja rintaliivit, yhdellä tyypillä olisi jo ehkä ollut liikaa. Mestoilla myös "muovailuvahalla" sivelty vihreä kylkiluut paistaa-suippoaivo-suippopäähirviö-Tietäjä. - Mies ja nainen-pariskunta joutuu muinaisajasta kai vielä muinaisempaan Atlantikseen. Elikkä tuohon mainittuun luolaan, jossa vietetään tylsää tylsän perään (jatkuvat verettömät [veri yleensä siirretty sivuun, silpaistaan sivussa] hitaat, raskaat pahvimiekkataistelut ja painit) lähes koko elokuvan ajan. (T)Ai mukana on yksi hyvä taisteluvilahdus: Härkämies! Eli massanaamainen sarvipäinen Taistelija! No, hyvikset vierailevat välillä ulkonakin, mutta niinhän se on että pahikset ovat, viihtyvät alamaailmassa, kellarissa, LUOLASSA. Luulinkin jo pitkän aikaa että Atlantis on maan alla, mutta ollaanhan, vilahdetaan tässä tosiaan ulkonakin. Eli kyllä Tämä Saarikin voi olla. Luolan ala-luolassakin muuten vilahdetaan, siellä miesrinki kiertää kehää kullakin "oma" kivi kourassaan. Tämä kuvastaa hyvin filmiä, kyllä tämä oli aikamoinen kivi kädessä-kokemus itsellekin. Monesti piti jättää kivi kädestä pois ja stopata elokuva. Aina viimeiseen kymmenminuuttiseen saakka, silloin ei stopattu (ei elokuva eikä katsoja), sillä se oli loistavaa kökköyttä; Tulee tietenkin se luhistava, luhistuva lopetus; Mutta nyt romahtavista seinistä tulee mahtavasti pitkään jauhoa ja `viljaa`, muutama "kiven"murikka, pahvimurikka, vasta sitten pölyt, vedet... Tässä lopussa Esitellään myös mainio kala-alus (kalan muotoinen), mutta ei selviä kulkeeko se ilmassa vai vedessä, sillä se vain lötköttää paikoillaan. Mutta mahtava se on. Loppuun limittyy, likistyy, litistyy myös Uuden Pahiksen Syntymä, ja Hän, Hirviö Syntyykin, jätesäkistä! Sitten ollaankin Lontoossa, kasari-ysärisellaisessa, ja kaduilla ei näy kuin punkkareita ja spurguja. Ja Atlantiksesta paenneet hyvikset ja tietenkin se yksi Pahis. Eli "jatkoa" tulossa? Ei valitettavasti, Murphy on valitettavasti menehtynyt. Ellei sitten Atlantiksen luolista joku kässäri tai jopa elokuva kaivauksissa löydy. P.S. Ja onhan tässä Atlantiksen Pääpyörittäjä (lue: Päänpyörittäjä), eli stop motion-`tekniikalla` tehty erittäin pieni, muinaisen sähkösanomalähettimen näköinen nauhanpyörittäjä!? Mutta johon mahtuu kuitenkin muka ilkeä ja ei ilkeä ihmisruho rutisten rullaamaan. Tai tutisten tullaamaan, mikäli Atlantiksen Tullissa tavaratarkastukseen jonosta joutuu.

perjantai 22. heinäkuuta 2022

Avenging conscience or Thou Shalt Not Kill (USA-14) "The First Great American Horror Film" - Tanakkaa tarinaa, mutta loppu laihaa, löysää kiisseliä.

Noin julistaa (siis tietty tuo lainausmerkeissä oleva teksti) ainakin dvd:n kansi, ja julistaa kai jokseenkin totuudenmukaisesti. Pariin Poen tarinaan limittyvä tarina on hyvää tarinaa (no, jo on tarinaa!) löysälopetukseensa asti. Loppu ei enää pidä kutiaan (on lähempänä hutia) tässä D.W. Griffithin ohjaustyössä. Tanakka tarina, mutta loppu laihaa, löysää lientä.

tiistai 19. heinäkuuta 2022

Marokko aka Morocco (USA-30)

"Hot, Isn`t it?" Hot? Not? Mulle Marlene Dietrich on Aina ollut Hot, mutta tässä hänen vastanäyttelijänsä, nollanaama, nollailme, kokokehojäykkä Gary Cooper Not! Kun Marlene mukana, niin taivaan trumpetit soi, paitsi lopussa, loppu on todella typerä. Ankea aavikkoromanssi, mutta Marlene!!

The Scarlett Empress eli Intohimojen keisarinna (USA-34)

Ehkä perverssein ja pöyristyttävin ennen Pre-Codea tehty Hollywood-elokuva. Elokuva `kasvaa` alun alastomuuksista, väkivallasta kukkaketokeinuntaan (siirtymä kirkonkellon "keppinä" heiluvasta miehestä Marlene Dietrechiin keinumassa) ja Dietrich `kypsyy` suu auki ihmettelevästä nuorikosta pahuuden, pervesioiden, pöyristyttävyyksien valtiaaksi varsinkin, eli Katariina Suureksi. Myös puitteet ovat perverssit: Massiivisen juhlapitopöydänkin ympärillä on luurankoa, vääristyneitä patsaita ja jopa naisitsensäpaljastajakello! Hauska kohta: Lukutaidoton (?! `selviää ehkä` elokuvassa myöhemmin) Wanha Waltiatar ottaa ko pöydästä ylös Valtikan, todellisuudessa varmaan sianluun, palvelija vaihtaa "vaivihkaa" Valtikkaan!

Misterö: Rujousrunous (Lappi-2022)

Tai Rujous, runous. Juuri sitä mitä otsikko lupaa. "Luulin että/ oli jo tämän niminen kirja/ mutta ei ollutkaan/ outoa"

torstai 14. heinäkuuta 2022

Game(s) of Survival (USA-89) Pahvia ja betonia, muovia ja terästä.

Nahka-asuiset Avaruushunkit (mm hunkpunk, punkhunkmies), yksi lyhytkasvuinen(!) saalistavat, sekoilevat, "surmaavat" toisiaankin esihistoriallisine/sm-aseineen/asuineen SuurKaupungin Kaduilla. No, viimeistä ei juurikaan, siksi lainausmerkit. Kökkö, mutta köyhä ja varsinkin köyhä, mutta kökkö. Sai nauraa, ja päinvastoin. Kyllähän tämä kumma kiltteily jää kyllä mieleen. Pullisteluparodia. Ja "toiminta""täräys". Varmastikin tarkoituksella tehty niin. Daavid ja Goljat, Diiba ja daaba, haukkuja ja glooriaa, huono ja hyvä, höpöä ja löpöä, katinkultaa ja timanttia, korkeaa ja matalaa, muovia-pahvia ja pahvia-muovia, niin ja näin, plus miinus nolla, puolensa ja puolensa, puutaheinää, rautaa ja romua, ruostetta ja terästä, sitä sun tätä, sutta ja sekundaa... Opiskelijatyö. P.S. HyvisPääosamiehen (nahkatakkinsa selässä lukee B.A.D!?) tökerö hiustötterö kohotetaan hikiotsanauhalla vielä tökrömmäksi, tötterömmäksi. On tää kyllä aikamoista apinaa ja vapinaa. Ei enää napinaa! Tää on Hyvää Roskaa!!

keskiviikko 13. heinäkuuta 2022

Beyond Evil eli Pahan vallassa (USA-80)

Viihdyttävä kummitustaloelokuva. Alku tylsä, kun varttitunti fimistä odotetaan että pariskunta pääsee talolle, ei ole vielä valmis. Mutta sitten oikein hyvää menoa. Hyvää roskaa: Teräväsarvinen ja hampainen(?!) pirupatsas laitetaan `uhrin` toimesta takaisin porraspäähän vaikka se juuri melkein osui häntä päähän.

tiistai 12. heinäkuuta 2022

KOPPI!

Kökkö kirja koirankopista ja pesäpallosta. Käsittelee kökösti myös asuntopulaa ja työttömyyttä. "Ota koppi mahdollisuuksista!" No, siinä lauseessa on vähän työjargonironiaa.

Amazing Transplant (USA-70)

Alaston nainen soittaa kanteletta tms, kultaiset korvarenkaat-kuristus-kuristukset (eli sekopää sekoaa kultaisista korvakoruista), peniksensiirto sarjamurhaajalta. - Doris Wishmanin `softsex`-`softmurder`älyttömyys.

The Evil eli Pahuus (USA-78) TULI`gorea` ja tuulikoneita

Oliko, olipa joku jopa jossain väittänyt tämän olevan yksi goreisimmista kummitustaloleffoista. No, ei todellakaan ole, olllut. Milloinkaan. Silloinkaan. Perinteisen tylsästi, tylsän perinteisesti viimeinen puolituntinen ihan toimivaa `mättöä`, settiä, tosin sekin kovin toisteista TULItus´gorea`. Tätä TULItusta `tykitettiin` elokuvassa aikaisemminkin. Elokuvalla on kaatajansa ja kannattajansa. Itse kuulun, kallistun kaatajien kaartiin. Kun talon Helvetinluukku Kellarissa aukeaa, niin siitä aukeaa myös kökön ja (kökön) toimivan toiston synteesi; Talon tärähtely tehdään kameroita kallistelemalla, ja näyttelijät heittävät samaan aikaan voltteja tai tanssivat modernia balettia, modernia tanssia tuulikoneen tykittäessä `täysillä`... Richard Crenna, Andrew Prine.. Victor Buono loistaa lopussa.

The Mutant - Muukalainen aka Night Shadows (USA-84)

Laiska ja laahaava saastezombailu. Sitä vasta lopussa. Älyttömin kohta on kun lääkäritärtäti nauhoittaa zombidiagnoosia ja jatkaa ja jatkaa päpätystään eikä kuule, näe, haista kun kollega vieressä muuttuu öristen halpiszombiksi. Wings Hauser, Bo Hopkins

maanantai 11. heinäkuuta 2022

Nude on The Moon (USA-61)

Muuten ihan `tavallinen` nudismi-nudistileffa, mutta tässä ollaan (muka) Kuussa.

The Immortal Three (USA-75) Aivan oivan älytöntä menoa.

"Three sisters and Mata Hari-mother." Kolme toisilleen tuntematonta naista on kutsuttu Naisen hautajaisiin ja varsinkin testamentinlukuun. Molemmat samalla heitolla!?. Selviää että että kuollut oli heidän äitinsä ja vielä vakooja!! Kaikilla kaiketi eri isä, äidin vakoojauhreja. Tai äiti heidän. Sillä äiti käytti seksiä aseenaan. No, nyt on äiti kuollut ja jokainen saa miljoona dollaria. Paitsi jos yksi heistä kuolee, niin kaksi muuta jakavat testamenttipotin, ja jos kaksi kuolee, niin jäljelle jäänyt perii potin, ja jos kaikki kuolevat, niin oliko se nyt niin, että testamentinlukija saa rahat. Mutta jos äiti on murhattu (kuten on käynyt), naisten on selvitettävä murhaaja ennen kuin rahat ropsahtavat tilille. Eli tämmöinen `tyypillinen` roskaelokuva`tyypillisyys`. Sitten naiset asettuvat loistolukaali-omakotitaloon taloksi ja "asioita selvittelevä ja selvittävä" softseksailu voi alkaa. Ja se (vai ne?) murhari myös selvittelee juttuja omalla tavallaan ja "tontillaan". "This is much, much better than Mission Impossible." lausahtaa yksi naisista kun he lähtevät isä ja/tai mies`murha`jahtiin. Kuka isistä on syyllinen? Vai onko se kuolleen isän aikamiespoika? Vai joku muu mies? Vai onko kaikki `vain`vakoojahuijausta? - Doris Wishmanin ohjaama murhaisa (turhaisa?) softseksiälyttömyys. (Mm kun kilisevän kristallikruunuinen ja jalkaterän paksuinen kokolattiamattoinen hissi pysähtyy välille, miehelle ja naiselle tulee heti hiki ja vaatteet pois, ja hissi-tissilikistelyksihän se menee. Leffa on muutenkin `vain` likistelyä, likistelyleffa.) Tai enemmänkin, ennemminkin softseksinen murhaälyttömyys. Eikä se ole turhaisaa, sillä yleisen älyttömyyden lisäksi varsinkin murhat (esim heinähanko kerrostalohuoneistokauttakonttorikoristuksena ja murhavälineenä) ovat oivan älyttömiä. Aivan älyttömiä.

The Falcon in Danger eli Haukka Vaarassa (USA-43)

Alkuvitsi(t): Mikä Haukka-elokuva sijoittuu Ouluun? Haukka Hiukkavaarassa. Tai vähän vaarassa? Haukka hiukka vaarassa. Lentokone ilman kuljettajaa ja ketään karahtaa kenttään. Ja siitä on tunnettu teollisuustyyppi ja pari kateissa. Onko syyllinen, syylliset "Gremlins"(??), Suomikäännöksen mukaan "konepöpö"??? Kyseessä (kai) kidnappaus, Valtio vaarassa, joten etsivä Haukka iskee takaisin vaaroista välittämättä! - Sujuvaa, vähän älyttömämpää Haukkailua. (Näe mm Haukka rullaluistinradalla tollopoliisi varjostajana perässään. Tai kun sama tollo rullaluistinletkan kaatumiskasassa huutaa kaivaessaan luistelijanaisen käsilaukkua: "Hey! This is my gun!") Mutta nyt pitää Haukata, Naukata vähän ruokaa ja juomaa ja raitista ilmaa. Haukkailemisiin! Naukkailemisiin!

sunnuntai 10. heinäkuuta 2022

The Falcon Strikes Back eli Haukka iskee takaisin (USA-43)

The Falconia eli Haukkaa epäillään murhasta. No, eihän hän tietenkään murhaaja ole, mutta pakenee kuitenkin vuoristohotelliin hommia selvittämään. Siellä sitten, kuinka ollakaan ja kaikkia todennäköisyyksiä vastaan majailee epäilyttäviä tyyppejä lähes joka huoneessa ja sieltä sitten Haukka iskee takaisin!; Onko syyllinen Salaperäinen Nainen (Naiset), Hotellin johtajatar, pyörätuolipakolainen Saksasta, hänen vahvan rikollisen taustan omaava palvelija, hotelliin kiinnitetty nukketeatteriesiintyjämies, humoristinen hotellietsivä jne? - Sujuva mutta vähän väkisinväännetty Haukkailu. On Haukattu vähän liian laaja lounas ja hahmogalleria hotellin buffetpöydästä.

maanantai 4. heinäkuuta 2022

Haukka - Mestarietsivä (USA-41)

"This is murder!" "You said it." Ensimmäinen `etsivä` Falcon-sarjasta. George Sanders näin aluksi, ernsimmäisissä, Haukkana. Aina Haukkana paikalla. Nyt muka lopettanut etsimiset ja alkanut talouspuolelle. Naisystävänkin kanssa aselepo. Ainakin muutaman minuutin, sillä Haukka törmää Haukkana uusiin naisiin tahtomattaan tai tahtoen. Ekokuvan aihe silloin tyypillisistä tyypillisin, juhlatimanttien varastaminen. Mutta juttu on tehty mainiolla tyylillä, vauhdilla ja dialogilla. "Tämä on murha!" "Niinpä." P.S. Haukka juo tässä koko ajan pinaattimehua! En muista että Haukka olisi nauttinut ko juomaa muissa osissa... Ei Sandersin, eikä ispveljensä Tom Conwayn esittämissä... Conwayn, josta erikseen mainitaan suomalaisen Haukka-boxin tiedoissa olleen "kova juomamies"... Turhan Bey.

sunnuntai 3. heinäkuuta 2022

A Bullett for Joey eli Rikospoliisi iskee (USA-Kanada-55) Juoni juustoinen, näytteleminen kohtalaista.

Jenkkien tekemä Kanada-crime, `Kanada-gangsterointi`, `Kanada-mafia`. Montrealissa möyritään. Maailmassa muuallakin myös, totta kai, mutta Kanadaan kokoonnutaan gangstereiden kokoontumisajoihin. George Raft `Luoti-Joe`na, vanhana Joe Victor(!)`ina ja Edward G Robinson vanhana polliisipäällikkönä. Vakoilukamerointia myös mukana kekseliäästi; Posetiivarin laatikko, maanmittaajan kolmiokeppikamera. - Vähän liian valoisaa, vanhaa ja myöhäisää `Kanada-noiria` ja juoni on juustoinen, julman juustoinen, mutta kyllä tämän kuriositeettina katsoo. Tai/ja juurikin juustoiluna. Ja tietenkin muutamien hyvien näyttelijäsuoritusten takia, Robinson varsinkin ja Peter van Eyck, Raft jo vähän liian vanha, vähän hermostunut, ihmeissään, tympääntynyt, ymmmällään roolinsa kanssa. Koviksen näytteleminen menee jo vähän vilkuiluksi. Jäykkää, tahmeaa, vaillinaista on kulku. Vanhuus tulee pyytämättä, väidtämättä koviksillekin. Tai sitten juurikin niin tehden. Tieten.

The Falcon in Mexico eli Falcon Meksikossa (USA-44) Hengen ja Ruumiin mittelö

Falcon-elokuvasarjan teokset ovat yleensä aika yksiviivaisia, viihdyttäviä kylläkin, mutta tosiaan suoraviivaista selvittelyä. Nyt Falcon-`etsivän` (Tom Conway) matka Meksikoon on mainion, muhevan, mukavan monipuolinen. Kadonnut malli, taulu ja taitelija pitää jännitystä yllä New Yorkissa ja varsinkin Meksikossa. Oiva tyyppi on jatkuvasti ammattiaan ja taksiaan vaihtava taksikuski. Ja mitä vielä vaihtava? Hän on mm Falconin `ruumisvahti`. Sillä ruumiitahan tietenkin tulee tasaisesti. Että vartiointi paikallaan -> "You mean you are my bodyguard?" "Aivan, vartioin ruumistanne." Sori, tämä suomen ja englannin sekoitus, mutta tämä ruumiin- ja hengenvariijan sanaero näissä kahdessa kielessä on mielenkiintoinen. Ja tässä siitä veistetään mielenkiintoista läppää, mm siitä.

lauantai 2. heinäkuuta 2022

My Wealthy Mistress (Latvia-69)

Mies; Työtön ranskanopettaja, nyt työntökärrykuski, Nainen; vankilassakin käynyt kleptomaani `rakastuvat`. Varkausluettelo (tai varkaussuunnittelu-yritys) "vaikuttavaa", vankilan "arvoista", "kylmäävää" kamaa: Pikkuleipiä, lusikoita, nakkeja ja kai kerran-pari korukin. No, onhan tuossa vähän absurdis-surrealistista totalitarismia. Aika ja paikka on Riika 1920-luvulla. Elokuvaa sanotaan yleisesti ironiseksi, mutta ei, en saa selvää, tiedä mitä ironisoidaan; vaikka ajankohta- ja paikka on tiedossa, niin sitäkö, se on hämärretty, vai mitä aatetta, puolta, puoluetta? Puolueita on kuulemma kymmeniä (ja kai kommunistitkin siellä seassa, ei mainita, joitain muita kyllä), kaikilla numerot. Vaalit tulossa. (Tämä onkin ihan toimiva absurdius, kansa valitsee puolueen, puolue sitten ilmeisesti valitsee "kansanedustajat".) Mutta muuten elokuva on niin aukkoinen, haahuileva, otteeton, sekava ja sitä sun tätä, että sitä on rasittava, turhauttava, vaikea seurata. Tai päivän sloganhan on haasteellinen! Mikään ei ole mahdotonta, toivotonta, turhaa, vaan nimenomaan haasteellista... Ei muuta kuin tehokatseluun! Mieluummin vaikka omaan kehokatseluun!

Woman of The Port (Meksiko-34) Varhainen Meksikoelokuva karttaa kompromissit

Rahaton, varaton, velkainen perhe eli isä ja aikuinen tytär yrittävät luovia alaspäin luisuvassa elämässään ja maailmassaan. Luisua nopeuttaa tytön rakastajan paljastuminen naissarjahuijariksi ja vanhan isän, ruumisarkku`pajan`(!) vanhimman työntekijän (jolla "On pakkomielle oman arkkusi valmistamiseen") vakava sairaus ja lopulta kuolema. Jonka aiheuttaa tuo mainittu huijarinilkki, kun vanhus-isä on tulossa vasaroimaan hänet. Tästä tämä tie vie sitten naisen satamaprostituoiduksi, ja yhtenä syynä tähän on vielä kolmen katkeran kääkän, pirullisen piha-akan keittämät kitkerät k*siliemijuorut, valheet. - Varhainen meksikolainen klassikko erittäin hyvin näyttelijäsuorituksin. Ja printti on harvinaisen kuulas, puhdas, roskaton ja selkeä, itse tarinassa kuulautta ja puhtautta ei löydy kuin tyttärestä. Erittäin hyvin onnistuu kipeän komea kohtaus jossa karnevaaliväki törmää hautajaissaattueeseen; Kaupungissa on yhtä aikaa sekä (kuoleman) karnevaalit että isän hautajaiset. Hautajaisiin osallistuu vainaja, tytär, kuski ja hevonen, karnevaaleihin varmaan kaikki muut. Kumpikin porukka kulkee omia katujaan, mutta kun kerran törmäävät, niin iloinen idiioottilauma luulee saattuetta karnevaaliin kuuluvaksi, ja alkavat huutamaan "Paha mieli pois!" ja levittävät paperisilppua. Mutta kun he viimein tajuavat asian, ottavat he naamiot pois ja kunnioittavat kuolemankulkuetta, kulkevat vähän aikaa mukanakin, kunnes karnevaalit vievät taas voiton.. Ja niiden jatkot; Ajalleen harvinaisesti rinnat riipaistaan esiin baari-ilottelussa. Kipeän komea on myös elokuvan loppu, kuvallisesti. Sanallisesti se "vain" vie ikävyyden iltahämärärään ja yön ytimeen.

perjantai 1. heinäkuuta 2022

Uimahallimurhat

Kari Levola: Iltatuulen viesti. - Mietin ensin; Uimahallidekkari? Tuo lempeyden, leppeyden liplattava tyyssija, lauteilla löylyjä, rentouttavaa, mutta uimahalli juurikin saunoineen, vesineen, vesijuoksuineen onkin oiva dekkaripaikka! Kumma ettei enempää ole käytetty. - Levolan kirja on oivahkoa eläkeläis"etsivä"sarjaa. Huumoria tietenkään unohtamatta.

5 Pattern Dragon Claws (Etelä-Korea, Hong Kong-93)

Lähes kaikki Kynnelle Kykenevät ovat Kynsin Hampain kolmen-neljän kung fu-kirjan perässä. Luostaroidaan ja tekniikoidaan, tai aluksi harjoitellaan niitä. - Ihan käypää hellehutkintaa ja tuuletusta.

Too Many Kisses (USA-25)

No, ainakin `paperilla` puhuu. Tekstiplansseissa. Huulet heiluvat, mutta ääntä ei tietenkään kuulu, koska ollaan mykkäelokuvassa. "Harpo" Marx (näin alkuteksteissä) on pikkuosassa tässä ensimmäisessä pitkässä (tunnin) elokuvassaan. Pääosassa on Jenkkifirman Jenkkifutis-Olympiavoittaja(ei selviä minkä lajin)- Naistenmies-raikulipoika (Richard Dix) joka lähetetään Baskimaalle bisneksientekoon ja naisunohdukseen. Toisin tietenkin käy. Dix osassaan mainio, mutta paras on ehdottomasti Wiliam Powellin esittämä raivokas upseeri-veitsenheittäjä-kitaristi Don Julio. Baskikaupungin pohatan nimi on muuten Manuel Hurja! Ja Dixin "Zorroasun" massiivinen valotähtivyö on messevä!!