Roskasta versoo taide. - Elokuvat elää, sarjat sucks! Etupäässä elokuvaa. Näkyjä, täkyjä..
sunnuntai 15. marraskuuta 2020
Eye of The Devil - Pahan silmä (Englanti-66)
"Believe it...Or leave here." Kauhutunnelmallinen, mutta tyhjää kumiseva (no, sen voi turhaan ajatella, kuvitella kuvaavan "degeneraatiosuvun" sukupolvesta toiseen perittävästä, ulottuvasta sukurasitekierrehömpän satiirista) linnakauhistelu takamaa-takapaju-pahapalvonnasta (voi ajatella, kuvitella sitäkin, taaskin tätäkin satiiriksi, mutta taaskin turhaan, tämä on vain hidas, laimea, tökkivä.). Musiikki ja muutamat sumukuvat jäävät humisemaan, kumisemaan aivo-kallokäytäviin vähäksi aikaa. Erittäin, todella vähäksi aikaa. Mutta kaiken kauhun-faneille taaskin tämäkin pakkonähtävä. "You beliebe in this primitive nonsense?" "Yes I do."
sunnuntai 1. marraskuuta 2020
This Stuff`ll Kill Ya (USA-71)
Herschell Gordon Lewisin jatko aiheeseen ja elokuvaan Moonshine Mountain. Eli vuoristopontikkailusta kyse. Eipä juuri muuta "arvoa" kuin se, että tämä tosiaan on jonkinlainen jatko. Ja ehkä se että, kun on tällainen aihe, ja kun väitetään että tämä stuffi kill you, niin sehän kuulostaa lausuttuna tässä yhteydessä samalta kuin mahaamöyhentävä litku kilju.
Just For The Hell Of It (USA-68)
Destruction! Elokuvan alussa sortin sakki värikkäine vaatteineen tanssii pikkuruisessa olohuoneessa. Yhtäkkiä heille ilmestyy kirveet ja vasarat käsiin ja he aloiiavat moniminuuttisen, villin huonekaluhjoituksen! He ovat villieläimiä eläintarhasta, karvaisia apinoita, kauopungin kauhujengi! He sytyttävät lehdenlukijan lehden palamaan, heittävät ämpäristä vettä katukulkijoiden päälle, heittävät poliisin kypärän ilmaan...rikkovat kirjaston ikkunan!... Halpaa, mutta värikästä. Halpoja ovat useatkin lokaatiot; Jostain kämäisestä kuoluluokasta on tehty kahvila (sillä eihän nämä kovikset nyt baarissa käy), jossa yksi nuori hurjimus tumppaa tupakan ei-jengiläisen kahviin. Tätä seuraavassa kahvilakahakassa taas kunnon hajoitus käyntiin ja päälle! Että tämmöistä settiä. On ne hurjia! Eniten jengiä kuitenkin korpeaa, kun yksi square niittää heitä maahan kuin heinää vaan... No, nyt Herschell Gordon Lewis ohjaus on villiä. Käsittämättömän oivallisesti hän kasaa aivan mistä sattuu Villapaita-Villeistä ja Keninki-Liisoista koostuvasta tollosakista yhtä aikaa mitättömyyksien ja kieliposkisien kaheleiden kavalkadin. (Jengi "osaa" myös olla pelkurimaisen julma.) Jengi(elokuva)vittuilu? Lisäksi; Poliisipomo lukee vuorosansa pöytäpapereistaan (ovat muka kuulustelupöytäkirjoja), muutenkin, yleensäkin poliisit ovat tolloja toljottajia. Vittuilua siihenkin suuntaan? Loppu on kyyninen.
A Taste Of Blood (USA-68) `Kahden tunnin vampyyrivenytys!`
Tässäpä varsinainen "Wall Streetin" vampyyri! Liikemiehelle lähetetään laatikollinen muinaisviinaa Lontoosta, kertoakseen, muistuttaakseen että äijä on aatelista muinaissukua. Äijä ryyppää brandya ja hänestä tulee vampyyri... (Laimea, löysä viittaus Blood Feastiin; "we have a ball." "Yes, a real feast.") Liikemies-työhommatkin hän tekee tietenkin öisin ja nukkuu päivät. Gorekapteeni-kenraali Herschell Gordon Lewis venyttää tämän tylsyyden kahden tunnin mittaiseksi!!?? Ei Lewis tässä niin huono ole kuin esim Andy Milligan, mutta erittäin läheltä liippaa. Eikä Andy olisi venyttänyt vetoa kahteen tuntiin!! (Eräs "näyttelijä" sanookin "Bad, bad, bad." Mukana myös typerää viina-seksihuumoria; Mies sanoo golfpelin jälkeen naiselle baarissa: "Welcome to the 19th hole.") No, värikäs tämä kyllä on, mutta ei verivärikäs. (No, on tässä biljardikeppi[!]vaarnaus[!}, se on kekseliäs.) 60-luvun silmillehyppivää punasisustusta riittää, punaiset kokolattiamatot portaissakin! Mutta mitäs tehdään kun veriviina loppuu?...
"Bad, bad, bad...", mutta jokin tyhmänvärikäs viehätys tässä on. Dialogikin aika vetävää, mutta kaks tuntia, come on! Välillä pausetettuna tään kyllä katsoo.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)