Horror Story (Tsekki-93) Kauhukohdat hienosti hylkivät, syrjivät, pakenevat toisiaan, toisistaan

Tai Horror Stories. Wanhaoista Ajoista kerova hienosti mykkäfilmin näköinen, värinen (harmaahko, keltaisehko, oranssihko, punertavahko, ruskeahko [rusahtava, rusehtava], sinisehkö, vihertävähkö, violetihko [eli yhteis/ yleisvärinä, värinänä värisee mustavalkoisehko] värisävy vaihtelee, vuorottelee kertomusten mukaan) elokuva. Ja uniikisti usein ei mykkäfilmin kuuloinen teos. (Puhetta kuuluu välillä paljon, välillä on välitekstit, mutta itse filmi pysyy mustavalkomykkätyylisenä. Elokuva tosiaan perustuu kauhukertomuskirjaan, mutta kertomukset on kekseliäästi, taidokkaasti, toimivasti (KTT) eriytetty, eristetty, loitonnettu toisistaan, ne pakenevat, hylkivät, sylkivät, syrjivät toisistaan, toisiaan. Vaikka on periaatteessa `vain`(?) yksi kertomus. Retro-uusmykkäelokuvaksikin tässä on yllättävän paljon alastomuutta (nainen pyörittää hametta, ei alushousuja, alaston nainen lasketaan säkistä kellarinpöydälle, herätessään hän lähtee kiertämään oivasti nykyaikaistettua Saksaekspressiokauhuelokuvallista linnaa, taloa, kai kaupunkiakin joka kuristavana ympäröi, miehet ovat tolloja), gorea (vertasuihkuvia puupäitä -ja sormia kolisee laudoitukseen, mies kaivaa luodin punavalkopaitarinnastaan ja kuolee [jonkin ajan kuluttua hän yrittää ihan lihaisena, ei luurankona, zombina, mutta punarintana nousta näkymätön haarniska ja luut kilisten, kolisten, kuin kuivapuisen kitisten, ritisten, rätisten, mutta kuolee taas, kunnes jonkin ajan kuluttua on haavaton taas]) ja wtf-kekseliäisyyttä (kaljaa tippuva tippukiviluola [tuoppi vain kaljatippu-tippukaljahanan alle luola`baarissa`, pöydät ja tuolit löytyvät], puukko Maya Derenmaisesti muuttuu kirjeeksi, merimiehet puhaltavat tuulta purjeisiin). ------------------Valkoinen värinä, värinä värisyttää - tai tarkemmin: Yhteis/yleisvärinä on valkoinen, yhteis/yleisvärinä värisyttää katsojaakin. Sillä lisäksi: Merimieskapakka onkin laivassa, `Hitler` kurkistelee metsästä, harmaavalkoisen huoneen kirjapainopuristin puristaa juurikin tuosta Kauhukertomuksia-kirjasta punaräikeäverta pois..

L.A. Wars (USA-94) Kankean synkkää kanksterointia

"I love this kung fu shit!" sanoo kanksteripomo poliisille (jota pomo ei tiedä) kun palkitsee pollarin lähinnä tyttönsä, mutta myös muiden henkivartijan hommalla, sen jälkeen kun näki kuinka kova kung fuilija hemmo on. Perimmäinen palkkio taitaa tulla siitä, että hemmo oli pelastanut tytön katukankstereiden kidnappauskynsistä. (Hemmo ei silloin vielä tiennyt tytön kansteri-isästä/perheestä.) Ja `perheessä` on tietenkin jo valmiina henkivartija, lesosti liikkuva pikkumiesmitättömyys, joka on tietenkin mielettömän `mustasukkainen` hänen työnsä puolittajasta. Ja varmaan "vähän" tytöstäkin (nilkki nimeltään `Vinnie`, kukapa, mikäpä muukaan. :-D). Lopputaistelussa latausta, latinkia, lättystä. LLL - Vähän liian synkeän kankea kanksterointi mun makuun, mutta kyllä tämän katsoo. Elokuvan nimi suht kuvaava, ainakin siksi että erilaisia kanksterirykmenttejä riittää ihan koti/perhetarpeiksi ja pari päälle. - Kuin Silkkejä ja luoteja väkivallalla.

Final Justice eli Ajojahti Maltalla (USA-84) `The story blown and burn to bits, and that`s great!`

Laulaen: "Run while you can, because the man has got his gun in hand" The Man on Joe Don Baker. Ja jo on alku! (Ja muukin elokuva!): Kaksi kanksteria (toinen loistava Venatino Venatini, "Mr Palermo" :-D) ajaa autolla vesisateessa Teksasissa suuntana Meksiko ja Eurooppa. Mutta joku kantrimeksikaani melkein ajaa heidän päälleen; Kanksteriauto liiraa tien sivuun, toiselle autolle käy vähän pahemmin; nesteet höyryää konepellin alta höyryiseen vesisateeseen. Venatino ampuu miehen, mutta kanksterikaara ei käynnisty. Seuraavaksi kaksikko onkin seriffin pihamaalla ilmeisesti autovarkaissa (miten lienee sinne päässeet, ilmeisesti sadevettä nesteeksi meksikaaniautoon?) ja Venatini ampuu apulaisseriffin ja pääseriffi (loistava Joe Don Baker, Thomas Jefferson Geronimo The Third :-O) pyyhkii verta seriffintähteen ja lähtee takaa-ajoon kohti rajaa (lyhyt aidanpätkä, "Just a line in a dirt." sanoo seriffi) ja ampuu toisen miehistä, pidättää Venatinin ("You got the rigt to remain silent. And all that other shit.") Ja Venatini vankilaan.. Ja sitten Eurooppaan, Maltalle vankilaan. Loppuvienti taksilla seriffin kanssa??!! (Kuski kysyy "Aa, amerikkalaisisa, tunnetteko John Waynen?)... Ja heti hyökkäyksessä vapaaksi..."Well the cowboy`s dead. Burn and blown to bits in a taxi. Guy`s fried, fried Texas Beef." Mutta seriffi perään... Ja perään kökön, tönkön loistava toimintatäristys, täräytys. Eli edellisessä oli loppu ja muukin elokuva loistava. tässä alku ja muukin elokuva. Vaihtelevuus kunniaan! :-D Ja kun vielä Rossano Brazzikin gangsteripomoilee, niin kyllähän tämän kanssa kesälomailee! :-) P.S. X-Rated-lehdessä tätä väitettiin tv-tuotannoksi. Vähän epäilen, sillä seksiä, verta ja väkivaltaa on sen verran. Ja komeahkoja ulkokuvauksia. Mutta mistä sitä aina kaikkea tietää. (En tiedä onko leffan Suomi-vhs näiden mainittujen s:n, v:n ja v:n takia leikattu [itse katsoin MVD:n blurayta} tai, vai, ei, mutta edelleen; mistä sitä aina kaikkea tietää. Eikä kaikkea tarvitsekaan tietää. Mutta se ehkä kuitenkin, että munkinkaapu(!)-Venatinin ja Bakerin toisiaan tyrkkivä kumimoottorivenetakaa-ajo ja haavi ja verkkotappelu {kumma ettei katiska ja rysä] ovat komeaa katsottavaa.)

Dirty Laundry eli Miljoonapyykki (USA-87) Tallinovitollo(utta) rahasäkkisekaannuksessa

Tollo teiniaikuinen (huumori osastoa: hän ei kuule pankkiryöstäjien äänimerkkitööttäystä, koska kuulokkeet, kanksterimummot, himokkaat ambulanssikuskit), mikä lienee, katukaappi, tollo tallinovi, mutta `mukava` vaihtaa vahingossa pyykkikassinsa kanksterin rahakassiin ja on tästä tietämätön tietenkin jonkin, eiku pitkän aikaa. "Uskoisitteko, jos sanon että näen nämä rahat, tämän rahakasan nyt ekaa kertaa?" Eli hemmo saa "Kassillisen puhdasta, eiku likaista rahaa" (lainausmerkkiteksti Suoni-vhs:n takakannesta.) Laitetaan vielä toinen loistava takakansikiteytys: "Loppu onkin sitten yhtä hulinaa. Voi itku, mitä tyyppejä! Mafiapomoja, vapaapainijoita ja miten hauskaa painijattaria, täyskohjoja kyttiä sekä koko joukko muita toopeja. Superhullua! Ja harvinaisen hauskaa." Samaa mieltä, paitsi minusta tämä on yllättävän voi itkunauru miten hauskaa koko kestonsa ajan.. Tässä on lisäksi kenkänsä ja pukunsa likaavat Miami Vice-etsivät, keskenään puhuvat ja puhetta ymmärtävät ja siihen vastaavat papukaijat sekä Sonny Bono kanksterihkona rockmanagerina. Ja pääpari takaa-ajettavana jäätelöautossa. (Voi samalla syödä tuutit ja tötteröt kun pakenee [tai ajaa takaa], ei laske sokeriarvot, jaksaa painaa pitkää tietä.) Poliisi: "You think you`re real comedian." Tollo: "I`m just standing in `till Eddie Murphy gets here."

House of Horrors (USA-46) "Vähän" taidekritiikkiä

"Jo toinen taidekriitikko murhattu!" "Taidekriitikot vaativat poliisisuojelua!" Kokoköyhältä, puolihullulta kuvanveistäjältä on katkaistu sähköt eikä kynttilänvalossa ole muuta syötävää kuin juustoa ja leipää, jotka eivät kelpaa juipin kissallekaan, tyyppi itse irvistellen syö. Hän sanookin kissalle, että `Helppohan sinun on, menet vain ulos ja pyydystät ja syöt hiiriä, minun pitää pyydystää taideostajia, huonolla menestyksellä, "hyvällä" menetyksellä`. Ja menetys kohtaa miestä taas saman tien kun charlataani taidekriitikko haukkuu hänen mestariteoksensa.... Mies ajaa äijän ulos ja lähtee satamaan harhailemaan ja vettä tuijottamaan ja näkee kuinka vedestä nousee "Täydellinen neantherdal-mies!"! MITÄ HALVATTUA?! Ja koska hän on oikea miehen malli, niin hänestä tulee miehen malli. Taitelija ei tiedäkään, että tyyppi on `nimeltään `The Creeper` jota etsitään murhista... Mutta Kriipperi pitää kaveria ystävänään, koska pelasti hänet pakomatkaltaan... Niinpä hän taitaa alkaa auttamaan hyväntekijäänsä, kun tämä raivoaa että hän haluaisi repiä, jos pystyisi tuon aiemmin mainitun charlataanin palasiksi! (Tämä kriitikkokunkkurunkku on juuri kirjoittanut kolumnissaan että tämä taiteilija pitää sulkea "Korkeiden muurien ympäröimään kodikkaaseen laitokseen varustettuna kuumilla ja kylmillä(!?) pakkopaidoilla.") Keissihin liittyy tahtomattaan myös nuori pin up-girl-taitelijamies, jota Arvoisa Art- Kriitikko on myös haukkunut. Ja leffaa ei ole vielä mennyt kuin kotvanen... - Oiva, puoliuniikki muokkaus, uudistus Hullu Taiteilija ja Hirviögenreen. Toimittaja: "I have a deadline to meet." Taiteilija: "I promise you that you will not miss your deadline."

Lady Reporter (Hong Kong-89) Tyypillinen tappeluelokuva

Juoni on mitä on, tai ei ole, mutta kyllä tässä Cynthia Rothrockailussa taas taistoja, tappeluita riittää; mm olohuoneessa, keittiössä, vessassa, makuuhuoneessa käydyt mätöt, aseina matot, pöydät, sängyt, sängynpeitteet. Toisena vois mainita köysiverkossa tapahtuva taistelu. Mutta olis tässä voinut sitä juontakin olla, edes vähän, onko ollenkaan. No, onhan sitä vähän, sillä tappeluksiinhan nää perustuu, mutta silti... Elokuvan nimestähän voi sitä juonta kaivaa. Jos haluaa, kiinnostaa..

Löytäjä (Suomi-23) Tietäjä (Suomi-23) Silkkaa sanaleikkiä

Kolme kollia ryöstää aavikkopizzerian (joku välinevarasto hiekkakuopassa) kassan ja pakenevat ympäri maan ja maailman: Lappiin, Savoon, Australiaan. Ja sitten `Löytäjä` löytää heidät. Tämä lyhäri perustuu paljolti, jos kokonaan sanaleikkeihin, esim Australiassa `Löytäjä` törmää `Tietäjään` eli guruna puhuvaan pehmokenguruun.