Lyhyitä kohtaamisia (Neuvostoliitto-67)

Elokuvan alussa yksin kotona asuva,oleva nainen käsi poskella ja huoneistoa kiertäen moneen kertaan huokaa: "Toverit... Rakkaat Toverit... Rakkaat, Rakkaat Toverit..." ja jatkaa: "Kai saan valittaa yksin?" Sitten asuntoon tulee tuntematon tyttö, ilmeisesti piiaksi, mutta haluaa heti kotiin.. Paikat sekoittuvat, ohjaaja Kira Muratova isossa osassa, ja varsinkin Vladimir Vysotski, joka kysyy ja vastaa mm: "Ajatteletko aina jotakin. Koita olla ajattelematta." En voi olla ajattelematta, että Mestariteos. "Olet kuin kasvi toiselta planeetalta." Hyvä luonnehdinta Vysotskista. Janoinen kasvi. Ja vielä Vysotski hahmostaan/Itsestään: "Minua ei voi tutkia mikroskoopilla, en ole mato." Eihän tästä Neuvostoliitto pitänyt ja vielä vähemmän seuraavasta Pitkiä jäähyväisiä-elokuvasta.

Abomination (USA-86)

Abonimation on Kammo ja tämä elokuva on Kammottava! Kammottavan Huono! Yskijän yskös, jota luullaan kasvaimeksi, tai tiedetään sillä se kasvaa tappajaksi, pojan, miehen sisäiseksi tappajaksi. Mutta itse elokuva ei kasva, vaan kuihtuu kuivaksi korpuksi.

Brainsucker (USA-88) Tavataan oikeudenkännissä!

Sotku"kauhu""komedia" jossa sekaisin saksa-aksenttia, väkisin väännettyjä paskahulluhahmoja paskahulluvaatteissa (mm nukkekyttyrä selässä), oikeudenkä(y)nnissä (joku lipunmyyntipiste) raivoava ja viskipulloa kallistava tuomari, jatkuvaa ruumisraahantaa kaupungilla, freejazzia ja särökitaraa. Tässäkin korkkiruuvi käytössä.

Doctor Bloodbath, Dr Bloodbath (USA-87)

Paskaläjä, jossa paskaläjä-abortinisti, abortinvihaaja tappaa myöhemmin lähes aina uudella työkalulla naisia joille hän on tehnyt abortin. Mutta sitten vaimo tulee raskaaksi... Puolalaisen partarunoilijan kanssa...... Ja haluaa abortin......... Lopussa eri mies (ohjaaja?) haroo käsillään minuuttikaupalla ilmaa. Plus parempi elokuva: Cemetary Sisters (USA-87) Mies tuo siskon (ei siis omaa siskoa), tai sisko vie miehen häiden jälkeen kämpille ja toinen sisko raivopuukottaa miehen. Ja perintö-vakuutusvarat ovat nyt siskosten. Sitten heti toisen siskon miesystävä (DOCTOR BLOODBATH! 1]) tulee asuntoon yksi kukka kädessään ja toinen sisko alkaa heti kysymään perinnöstä, mutta toinen "pelastaa" tilanteen kosimalla tyyppiä. Ja heti häihin ja nyt toisen siskon suorittama sarjapuukotus tapahtuu jo hääautomatkalla kotiin.. Jne jne .. (Ja sanotaanpa jo tässä vaiheessa että eivät poliisit eivätkä vakuutusyhtiöt ole kertaakaan kiinnostuneita, ihmeissään siskojen mieskuolemista.) Iskeepä (siis ei vielä puukolla) toinen toimen tollo uutta uhria vaikka vielä vanha kalmo on hajujumissa huonessa kun nymfo täti tulee taloon! (Bloodbathin vaimo!) Ihan kunnon kökkökiteytys, kestää tunnin, on parempi kuin Dr Bloodbath, mutta kaikki, mikä tahansa on, se ei paljon sano, mutta sanonpa että KÖKKÖ. 2] 1] Molemmissa "elokuvissa" sama sohva, sama vino talo, sama kaupunki, eli San Francisco-slezea. 2] Kökköä on myös lisätä loppuun liima-purkka-teippivirityksellä "kiinni" ohjaajan kahta muuta elokuvaa.. Eikö edes tunnin pläjäystä saanut kasaan, läjään ilman niitä?! Sillä kasa, läjä, tunkio tämä on! Samaa jatkumoa: Shadows of Blood (Hollanti-88) Shadows of Shit - Paskakasa - Kaksi miestä (toinen Paul Naschy, vai onko heitä, niitä enemmänkin?) tappaa kilpaa kansaa kaduilla ja kahviloissa: Skeittari keskellä kaupunkia, keitonsyöjä kuristetaan keskellä kahvilaa, hotellisiivooja heti hotelliin päästyä... Miksi ei, mites kirjasto, kirkko, koulu, sairaala, sauna, uimahalli? Saunasta ja uimahallistahan olisi helppo paeta, piiloutua alastomana/uimahousuissa kaupungin sekaan.. `Poliisi`pököt levittäytyvät yhtäaikaa seisomaan ympäri kaupunkia, mutta roisto tuuppaa heidät aina nurin. Onneksi `pollareilla`on radiopuhelimet, he sanovat sanomisen perään että "pääsi pakoon..." Ja vielä Naschyn keksimä, kirjoittama tarina! Voi, voi.. Huilunsoittaja ainoa hyvä idea mutta muuten - Täysin juoneton paska.

The Newlydeads (USA-88)

Autokeskustelu: "Where are we?" "Planet Earth." Sänkykeskustelu: "That`s not funny." "No, it isn´t funny, it`s hysterical!" Tää ei varsinaisesti kuulu 80-luvun amatööri-kauhuvideoiluun, koska päätekijöinä parivaljakko Joseph Merhi ja Richard Pepin, mutta kuuluu sittenkin tietenkin goren (suht goreinen, suht suttuinen, mutta miksi muitakin vieraita täytyy tappaa?), mutta varsinkin järjettömän juonen ansiosta: Kirkkomaisen (henkilökatraassa hautausmaalla vihkivä vanha juoppo, huutokuuro piilopullopappikin!) hotellin pitäjä yrittää hurmata uuden naisasiakkaan "charmilla" ja viinillä, mutta selviääkin että nainen onkin transvestiitti, joten vittumainen viiksisika tappaa hänet korkkiruuvilla... Kuluu 15 vuotta ja viiksi-idiootti (hän on nuorentunut selvästi?!, sitten taas vanhenee..) on menossa ruohikolla naimisiin, mutta vain miehen näkemä transvestiittizombi tulee estoille, mestoille.. Tai takapakkia, etupakkia vähän, sillä zombi juoksee kadulle ja auto alle näkymättömiin ja autossa `pelkääjän` paikalla oleva oman elämänsä (ja varsinkin muiden) meedionainen näkee hänet myös. (Hän näkee myös että tänä yönä tapetaan, tänä yönä tapetaan Täällä, samaan pyssyyn, syssyyn hän myös näkee ja huutaa että heidän kotiinsa murtaudutaan samanaikaisesti. `Täällä` hän tarkoittaa mainittua hotellia, johon auto-onnettomuuspariskunta, mutta myös moni muu perinteisesti alussa autoissaan esitelty ja muutama muukin pariskunta eksyy, joutuu, saapuu...) - Aikamoinen outoeläin genressään, mutta oikein onnistunut sellainen. Ei ole genren kaavoihin kangistunut, jopa päinvastoin luo, suo, tuo uutta kaavaa genreen... Henkilökaaritikin tavallista "tasokkaampi", "laadukkaampi" no ainakin laajempi: Löytyy brittipunkkaripariskuntaa (kohta naimisissa[?], koska polvillaanpyyntö avioon), vihkikaavansa uudistavat eläkeläiset, Teksastollo(varsinkin mies)-paris(teksas)kunta, pari poliisiakin palloilee, pyörii metsässä... Pappi "laulaa": "I got plenty of nothing."

Satan`s Storybook (USA-89)

Maagismuinainen, muinaismaaginen sinihöyry-yö (ei saa halpisperinteisesti paljonkaan selvää) ja valkosavuinen pirun- valtaistuinsali sekä nykyaikainen (näytetään helikopteria valoharavoimassa kaupungin yössä [varmaan aitoa, realistista kuvaa, tekijöillä tuskin varaa tällaiseen, uutisspotit ovat sitten sitä halpis-vhs filmien perustavaraa: heiluvaa kuvaa, onnetonta äänentoistoa/näyttelemistä]) jengiväkivalta- aalto (tosin tässä vain yksi `jengiläinen`) yhdistyvät toisiinsa tai erkanevat, loittonevat toisistaan. Tässä he hylkivät, sylkivät toisiaan, eivät edes törmää, niin epäsuhdassa, päälleliimattuja ne ovat. Ja ovat niitä, sitä ihan yksinäänkin. Äänentoisto koko ajan kehno. Varsinkin kuolleiden, pirun kaikuva kaukaisuuspuhe, mutta muutenkin.. Ainostaan silloin ääni kuuluu kun `toimittajalla` ja haastateltavilla ´poliiseilla` on mikrofoni suun edessä suoraan. Ja erilaisten hirviöiden kasvonaamiot ovat naurettavia ja noloja, kuin halpahallin Halloweenpöydältä (joillakin jopa punavalosilmät, WAU!), no pystyynnostetulla villisikamonsterilla sentään suu aukeutuu ja sulkeutuu, samoin pirulla pikkuisen, eikä koko kasvomaski ole samaa massaa. Mutta P.S. Ginger Lynn Allen kyllä loistaa yhden miehen jengille kostajana. Hän saa jopa sähkötuolin, jossa juippi istuu, siirrettyä telepaattisesti kämpilleen!! P.S. 2 Lopun pitkä huvipuiston klovni-osuus on täysin irrallinen, turha ja tylsä elokuvakärsimyksen maksimoija, pidentäjä.. Aivan käsittämätön lisä! Se ei liity kehenkään eikä mihinkään? Ei ainakaan tähän "elokuvaan". Valitettavasti oli pakko laittaa lainausmerkit, sillä tää klovneilu (niitä oli vielä kaks!) vei mehut ja rehut koko "filmiltä". Se sammutti, stoppasi, kuoletti, hävitti, tuhosi, murskasi, poisti, pysäytti, jumitti sen vähänkin juonen ja jonkinmoisen `järjen`/järjettömyyden `balanssin` mikä, mitä tässä vielä oli jäljellä, `järjellä`. MIKSI?!

Scream Dream (USA-89) Varokaa bändiläiset ja bändärit! Noitarokkauksen-kauhukokkauksen katsoo ja kuuntelee silmiä ja korvia siristellen.

Ja varokaa myös managerit ja äänittäjät. Lavalla ja levyllä Noitarokkarina esiintyvä Michelle Shock (onkohan nimi keksitty, lyhennetty, otettu folk-singer-songwriterilta Michelle Shocked`ilta?) käy kiinni ja kimppuun bändäreihin ja bändin jäseniin. Ja kaikkien mainittujen jäseniin. Eli taitaa olla oikea Noita. Mutta hän kuolee. Ja tulee uusi laulajatar. Mutta onko hän(kin) samaa noitalinjaa, verilinjaa? Taitaa olla, Sillä hän se vasta kiinni ja kimppuun käykin. Varsinainen Noita?! - Elokuvan rockkohtaukset aivan liian pimeitä ja musiikintoistokin heikkoa, mutta saa selvän, varsinkin kun samaa kertsiä tarpeeksi toistetaan. Mukana myös muovinen "pureva" rotannaama, itse elokuva ei oikein pure, mutta katsoohan kuunteleehan tuon silmiä ja korvia kiristellen, siristellen.