Touchez pas au Grisbi - Älkää koskeko (Ranska-54)

Jacques Beckerin ohjaama esi-Melvilleläinen, mutta `tyystin` alku(ja loppu?)/ omavisioinen gangsterielokuva vanhoista miehistä uusvanhassa ajassa. Aika on mennyt melkein ohi, mutta samoin luodit. Hengissä ollaan. Mutta melankolisina. `Tavallisina`. Upeaa jälkeä. Jean Gabin tekee yhden suurista rooleistaan yhtenä heistä, vanhana, isonpana tekijänä. Kuten mainittua, melankolisuus on pinnalla. Luovuttaminen, mutta kuitenkin oleminen. Gangstereina. Elokuvan loppuun saakka, ylikin..


Tosiaan toiminnallisuutta ei mukana hirvittävästi (paitsi lopussa paukkuu ja räjähtää, sekin toteutettu loistavasti), mutta loistavaa dialogia. Elokuvan tunnetuimpia kohtia gangstereiden piilopaikan pyjamapuheet ja hammaspesut. Kyseessä on gangsterigloorian tavallistaminen ja meidän kaikkien luojan ja ruojanluomien ikääntyminen. Ja ikävystyminen. (Mutta kuitenkin koodiston säilyttäen.) Niin tässä kohtauksessa, kuin koko elokuvassakin.


P.S. Elokuvan ranska ja suominimi viittaavat kätkettyyn saaliiseen.

"Where are you going?" "To play my tune." "Let`s go to the movies." "They hurt my eyes."