Milanon Ihme (Ita-51)

Otetaanpas väliin oikein Iso Klassikko!


Vittorio de Sica oli monipuolinen ohjaaja. Polkupyörävaras on ja pysyy neorealismin alussa ja ytimessä, Milanon Ihme on taas toista maata ja planeettaa, fantastinen matka neorelismin perusaiheen ja kysymyksen, köyhyyden keskellä ja yläilmoissa. Molemmat mainitut elokuvat ovat ehdottomasti mestariteoksia, ehkä enemmänkin.


Milanon Ihme alkaa vauvan itkulla kaalimaassa, vanha nainen vie kaalien keskellä kasvavan ihmistaimen kotiinsa ja alkaa hänen äidikseen. Leikki ja tosimielinen kasvatus alkaa, varsinkin kertotaulun kertaus on kovassa kurssissa.
Sitten äiti kuolee, mutta poika ei pääse edes ruumisvaunujen kyytiin, kuskin rinnalle, vaan kävelee perässä sateessa.
Poika kävelee kirkkoon(?), taloon, ja palaa sieltä takasiin pienenä miehenä..


Hän törmää rautatien laidalla olevaan köyhien hökkelikylään. (Asuntoina pieniä lautalaatikoita, tynnyreitä, lautakasoja, jotka kylmät talvituulet vähän väliä kaatvat kumoon.. Asukasmassat juoksevat pienten aurinkovalosuihkujen perässä massana lämmittelemään. Julmaa fantasiaa.) Pieni (mutta suurisydäminen) Mies alkaa laittamaan alueen asioita kuntoon. Aluksi "pelkän" suuren sydämensä ja hyvän tahtonsa turvin. Ja porukka lähtee mukaan. Ja sitten kohtapuoliin täyden fantasian turvin:


Äitinsä ilmestyy enkelinä, ja antaa pojalleen taikakyyhkysen jonka avulla toiveet toteutuvat ja asiat lähtevät rullaamaan. Ja tietenkin rullaus alkaa myös junnaamaan, kun mukaan tulee, ehkä nykypäivänä jo liian monta kertaa kirjallisuudessa, näytelmissä, elokuvissa näytetty ja käytetty `ahneus tarttuu kaikkiin`-osasto. Mutta tämän jälkeen fantasiaruuvia väännetään vielä tiukemmalle useita kertoja, ja ehdoton klassikko on `valmis`.


Alueelta löytyy öljyä, kiinteistö ja maapalamoguli hyökkää poliisivoimineen saadakseen paikan itselleen. Alueen asukkaat ottavat oivalliset fantasiakeinot käyttöönsä: Vanhaa satujen ja satuelokuvien (varsinkin venäläisten lastenelokuvien) keinoa, puhaltamista käytetään; joukkopuhaltamisella saa savun pois paikalta, vesitykkejä voi vastustaa sateenvarjoilla, maan voi jäädyttää jotta poliisit pääsevät kaatuilemaan.. Myös laulun voima jyllää, useaankin kertaan. Vanha kokeellisten elokuvien kikka, silinterihatut, niiden ilmestymiset ("Meillä on kaikilla hatut!") ja jopa hattujen hyökkäykset ovat repertuaarissa käytössä.


Elokuvahistorian suurimpia ihmeitä ja ilmestyksiä. Sillä Ihme ja Ilmestys tämä on.