Ensimmäiseksi Saksan alueeella tehdyksi kriittiseksi keskitysleirikuvaukseksi usein mainitaan Nackt unter Wölfen.
Buchenwaldin alueella kuvatun, ja sinne sijoittuvan elokuvan tapahtumahetket kuvaavat Toisen maailmansodan viimeisen vuoden viimeisiä kuukausia. Amerikkalaisten ja venäläisten vääjäämätön eteneminen nostattaa pelkoa leirin johtajistossa ja tietenkin toivoa vangeissa.
Tämän elokuvan kiintopiste on matkalaukussa Auschwitzista `matkaava` pieni poika. (Kun poikaa aluksi yritetään laittaa sänkyyn, hän käpertyy takaisin matkalaukkuun. Hän on panssaroinut itsensä tunteettomuuden tilaan.) Tämä pojan ilmestyminen (ja sen salaaminen) sekoittaa ja pelastaakin leirin elämän. (Vankeina on pelkästään miehiä.) Poika tuo alkeellisiin oloihin vielä lisää pelättävää, mutta antaa myös vähän uutta toivoa, ihmisyyttä ja ryhmähenkeä ristiriitaiseen tilanteeseen. Myös pojan panssari alkaa rakoilla, ja hän alkaa esim itkemään, nauramaan, elämään.. Mutta paljon on vielä matkaa pelastautumiseen..
Pojan tulo tulee myös johtajien tietoon, ja etsimiset alkavat. Poika (ja suurin osa vangeista) selviää kuitenkin elossa, eteenpäin leiriltä.. Elokuvassa tuodaan esiin se kuinka leiri on jo kuin pieni kaupunki, monikerroksinen maailma (konkrettisestikin monikerroksinen), joka on täynnä paikkoja, jopa seutuja joista leirijohto ei tiedä mitään. Tämä auttaa selviämisessä. Leirin johto on lähes järjestään niljakkaita pelkureita: Kun amerikkalaisten tulo ja leirin tuho on jo ovella, niin yksi uhoaa uhoamasta päästyään taistelevansa viimeiseen asti (mitä ei tietenkään tee, ei ole taistellut ennenkään), yksi pukeutuu peruspukuun ja yksi pukeutuu jopa vangin pukuun ("En ole koskaan ollut kunnon SS-mies.")
Elokuvan näyttelijätyö kautta linjan hyvää. Mukana yhtenä vangeista (yhtenä eniten kärsivistä vangeista) ensimmäisissä elokuvarooleissaan Armin Mueller-Stahl.
Konkreettinen, kouraantuntuva, sydämeensattuva elokuva kauhuista jotka toivottavasti eivät enää palaa ja toivosta joka toivottavasti on aina täällä.
Aina välillä suutuksissaan tekee mieli verrata jotain Donald Trumpia Hitleriin, mutta sitten tälläiset elokuvat muistuttavat, että vertaus on kyllä todella mauton ja virheellinen. Mutta pahoin pelkään, että nyt jo toisesta maailmansodasta alkaa olla niin paljon aikaa, että samat kierteet alkaa pyörimään.
VastaaPoistaKyllä, kovia aikoja eletään, valitettavasti. Tai tosiaan aikaa ennen niitä kovia aikoja.. Mutta toivottavasti maailman `järki` pysyy aisoissa ja edes jossain kuosissa.
VastaaPoista