Miss Leslie`s Dolls (Usa-73)

Olisi pitänyt uskoa kun Body Meltin alkuteksteissä luki Dumb Films, mutta kun nyt käsiteltävän  ja erittäin huonosti nähtävillä ja saatavilla olleen filmin alussa lukee World Wide Films, niin luulin ja käsitin että siinä on mukana ehkä kaukonäköistä ironiaa että oikeaa uskoa. Ja ajattelin, että jaksaakohan katsoa. Mutta hyvä että jaksoin ja katsoin ja harmi että tää on ollut hukassa, sillä kyseessä on onnistunut teos.


Transvestiittitappaja hautausmaalla. Maalaistalo hautausmaalla. Kuolleen (epäonnistuvaa) hypnotisointia!
Autolastillinen (tarkoituksellisen) huonoja näyttelijöitä (esittävät naisopettajaa ja kolmea aikuisopiskelijaa, kaksi naista, yksi mies) ajaa jostain syystä keskellä sateista ja soista hautausmaata! Ja auto tietenkin jumittuu sinne. Ehkä syy on se, siinä, että näin, siten he pääsevät keskellä hautausmaata, lammen rannalla sijaitsevaan maalaistaloon, jota emännöi, isännöi transvestiittitappajaneiti/rouva(?) Huonot näyttelijät eivät tietenkään transvetismia huomaa, kuten eivät sitäkään, että neidin talon teatterilavalla olevat aikuismaisen kokoiset ja näköiset  naisnuket eivät ole nukkeja. Eivät huomaa, vaikka nuket heiluvat ja horjuvat, kun toiset huonot näyttelijät esittävät niitä. Tappajuudenkin tollot huomaavat melkoisen myöhään.


Oikein hyvä mikstuura sleazekauhua, tauhkaa ja tunkkaa. Kauhun hitaan hidas eteneminen tuo hyvää ja syvää jännitystä. Tunnelma talossa kiristyy. Huono näytteleminen, epätarkka huulisynkka yhdistettyinä oikeasti pelkoa, kauhua kasvattavaan tarinaan ja hyvin säilyneeseeen filmimateriaaliin on harvinaista herkkua.


Tämä grindhouseilu ei ole kovin goreinen, kumma kyllä (kirveskin kädessä väärinpäin, terä ylhäällä, mutta jälkiä näytetään), mutta kyllä sliizisti weirdo(inen), weirdosti sliizi(nen). Elokuvan viimeiset twistit (tuo mieleen, muistiin Night Evelyn Come Out of The Grave`n mielenmuodonmuutosmusiikin) ovat ja tulevat täysin out of the blue and dark, mutta ovat huikeita. Kruunaavat filmin.


"Damn you! Man!"