Vähän vauhdikkaampi ja kung fu-koreografialtaan taidokkaampi on tuo otsakkeessa mainittu honkkarointi.
Kaksi veljestä seikkailee ja matsailee Hong Kong-elokuvatyylisesti, välillä selkeäjuonisesti, välillä hullun sekavasti (kohtauksien välit vaihtuvat kuin kaksi seinää olisi törmännyt yhteen, kuin edellisen kohtauksen lopusta jäisi jotain puuttumaan, samoin seuraavan alusta. Leikkauksen juhlaa, mutta sehän on näiden leffojen "suolaa.")
Naista/naisia pelastellaan, vastassa on perinteisnimisen Dragon Gangin pahisjohtajanainen, kung fu-noitamies sekä `giant zombieksi` väitetty tyyppi. Tyyppi on hieno, mutta ei hän mikään mielettömänkokoinen `giantti` ole, onpahan vain melkomoisen lihava kaveri. Ei esimerkiksi ole muita pidempi. Ja zombieksi hänet `tunnistaa` valkoisesta naamasta sekä tietenkin hitaasta liikahtelusta; taisteleminen on sitä että hän pitää käsiään vaakasuorassa ja pyörii hitaasti. Ehdottomasti leffan kovin karju ja karpaasi.
Elokuvassa mukana myös kohtaus jossa kaksi jokilaivaa (kummatkin täynnä eri gangien taistelijatyyppejä) kohtaavat joella. Aattelin että onpa mainio idea, nyt tulee vähän erilaista matsausnannaa, mutta taistelu on melkoisen köyhä ja karu, tästä vähän erikoisemmasta ideasta olisi saatu huomattavasti parempi matsauskohtaus pikkuisen pidemmällä ja paremmalla koreografialla.
Yksi kung fu-honkkareiden tavaramerkkejä ovat erilaiset ääniefektit. Esim. jos tyyppi esittää jotain `eläinliikesarjaa` niin joko hän itse tai ääniraidan ääniefektit päästävät ko eläimen ääniä. Niin nytkin, tässä ne kuuluvat ääniraidalta. Kummallisin ratkaisu tästä on esittää erilaiset loikat ja putoamiset lentokoneiden alassyöksyääniä hyväkseen käyttäen. Aivan kuin ne olisivat jonkinlaisia hälytysääniä.
Ihan kiva honkkarointi, aika kuluu hyvin sujuvaa matsausta seuraten ja toisaalta myös juoniloikkia pohtien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti