The Trial of Joan of Arc (Fra-62)

Minulle Se Jeanne D'Arc-versio on Carl Th. Dreyerin mykkäelokuvaohjaus, mutta kyllä tämä Robert Bressoninkin luomus on mestariteos.
Samankaltaisuuksia näiden kahden filmin kohdalta löytyy: Molemmat elokuvat perustuvat paljolti oikeudenkäyntipöytäkirjoihin (varsinkin Bressonin versio, todella tiukasti ja tarkasti), molemmat ohjaajat käyttivät amatöörinäyttelijöitä ja visuaaliselta puoleltakin löytyy yhtenevyyksiä: kummassakin elokuvassa kuvataan paljon (varsinkin Dreyer) Jeanne D'Arcin kasvoja ja Bressonin versiossa ketjuilla lukittu Raamattu on korvattu Raamatulla jonka päälle D'Arc kahlitut kätensä moneen kertaan laskee..

`Äänet visuaalisuuden yli.`Bressonin elokuvassa keskitytään, kuten sanottua, ankarammalla pieteetillä itse pöytäkirjaan, ja siinä monasti kohtiin joissa D'arc kertoo kuulemistaan äänistä. Dreyerin elokuvan jylhät kamerakulmat loistavat poissaolollaan ja tilalla on tiukka fokusointi itse asiaan. Jopa niin tiukka että sitä voisi kutsua eräänlaiseksi `teatterimaiseksi dokumentiksi'. Molempi parempi. Tämä Bressonin kylmän karu toteutus tulee varsinkin esiin loppukohtauksessa joka on paljon paljaampi kuin Dreyerin, melkein toteava, tehokkaan toteava. Ja jälleen voi sanoa: Molempi parempi..

Bressonin versiosta voi sanoa että se on pituudeltaan myös kylmän tehokas, karun kompakti, noin tunnin. Mielestäni pieni pidennys ei olisi tehnyt haittaa, mutta mestariteos tämäkin yhtä kaikki.