...Kysymykseen Mitä elokuva on? Eli, Lyhyesti massiivisesta: Jean-Luc Godardin kahdeksanosainen videotaide-tv-sarja elokuvan historiasta on rasittava, mielenkiintoinen, erilainen - ei-perinteinen avantgardistisesti vilisevä spektaakkeli aiheestaan. Tai enemmänkin aiheistaan, sillä mukana on mm kuvataide, valokuva tietenkin, mutta odotetustikin varsinkin kirjallisuus.
(Taiteiden ja ajatusten synteesi.) - Enemmänkin tämä on sarja `ajatusten historiasta` ja siinä, `ajatuksellisesti`se onnistuukin odottamattoman hyvin. Paljon on tavaraa joka menee yli ja ohi, paljon paskaakin, mutta paljon myös tavaraa joka osuu ja napsahtaa. Tämän tekee juuri tämä taidelajien laajan skaalan yhteenuittaminen. Siitä muodostuu kivan kokkareinen, tanakka soppa. Alussa on nieleskelemistä, mutta pian (no, meni siinä jonkin aikaa) uusia `makuelämyksiä` tässä kerroskeitossa oikein odottaa. Vastaan tulee mielenkiintoisia ajatuksia, värikkäitä taideyhdistelmiä ja näiden yhdistelmiä. Mutta yhä myöskin turhaa toistoa, liiallista vilinää ja käsittämättömyyksiä. Onhan Godard kuitenkin kyseessä. Mutta luulen että voi käydä niin kun toistan tätä (turhaan?) muutamaan kertaan, siis sarjankatsomista, niin jotain ajatuksia avautuukin. Mutta käsittämättömyydet pysyvät käsittämättömyyksinä. Ja tietenkin turtumista tapahtuu. En tiedä, ehkä joskus turtuminen voi auttaa aisteja omaksumaan joitain ajatuksia paremmin (muurit ovat matalalla) kuin tarkkaavaisena ollessa, tietenkin hyvässä ja pahassa.
Godardmaisesti, avant-garde-elokuvamaisesti elokuvanäytteissä uutetaan välillä toisiinsa klassikoita, dokumenttifilmejä ja pornoelokuvia.
Itse elokuvan historiasta sarja kertoo paljon, mutta se mistä erityisesti pidin tässä oli se että esim melkoisen ohi vilistävien elokuvien nimiä ei oltu kirjoitettu mukaan (kiva, uniikki toteutus historiateoksessa). Tämä aiheutti ainakin meikäläisessä sen että en pysähdellyt näihin yksittäisiin elokuviin tai henkilöihin (tyyliin `tää ja tää on nähtävä` (1) kuten perinteisempien historiadokumenttien kanssa käy). Tällainen on katkonaista katsomista. Nyt halusin nimenomaan katsoa tätä dokumenttia.
`Elokuva on sanoille jotka juuttuvat kurkkuun.`
(1) Myös tuttujen elokuvien ja henkilöiden bongaaminen on ihan kivaa, mutta joskus myös rasittavaa. Tässä teoksessa niiden merkitys itselleni väheni sitä mukaa kun antauduin enemmän teoksen, teosten, taiteen, elokuvan ja ajatusten virtaan ja niistä tuli yhä pienempiä, mutta totta kai tärkeitä, saarrekkeita ja maamerkkejä tässä dokumentissa.
P.S. Historie(s) du Cinema lausahdus käsittää, sisältää sanat historia sekä stoorit, ja onko englantilaisittain kuultavissa myös his stories?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti