La fiancée de Dracula aka Dracula`s Fiancee aka Fiancee of Dracula (Ranska-2002)

Vampirismin ristiinnaulitseminen. Jean kept a-rollin`! Kauhuauteurmaestro Jean Rollinin viimeinen varsinainen vampyyrielokuva oli positiivinen yllätys. Vähän loppupään kauhuelokuvissaan, mutta varsinkin dekkarisekoiluseksailuissaan kompastellut ohjaaja on tässä saanut rollinmaisen haikean makaaberin kauhutunnelman (kaappikellovampyyri jälleen, linnanpihalla ruumisarkusta nousee viulunsoittajatar, punaiset ruusut rinnoilla ja sukuelimillä, alaston vampyyri laivan, veneen keulakuvana armottomassa auringonnousussa-paisteessa) ja pipetillä muutamien mustien silmäniskujen sävyttämien tippojen (Luostarielämää: Nunna laittaa suppiloa päähineeksi, luostarista löytyy myös nikotinisti"neitsyet"[?] Sisar Piippu ja Sisar Sikaari, krusifiksi sytkärinä, ehkä ovat alkoholistejakin, nunnat leikkivät leluilla, LuostariMielisairaala?... ) yhdistelmän toimimaan ja nämä silmäilyt tapahtuvat juurikin niihin dekkariseksailusekoiluihin päin pari kertaa kumartaen. Nämä dekkaroinnithan olivat järjestään katsojalle raskaskatseista heikkoa "helmi"nauhaa, joiden paino ei suinkaan ole esim kultakimpaleiden raskautta, vaan ihan perusarvottomien kivenmurikoiden painolastia, joka saa katsojan kämmenen silmille, leuan rintaan, pään polviin ja silmät suppuun. Mutta Dracula`s Fiancee on haikea, `viehättävä`, virkistävä lopetus Rollinin upeille vampyyrisaagoille.