The Dracula Saga (Espanja-73)

Nuori nainen näkee hevosvaunuissa matkalla Draculan linnaan (jota, josta hän ei tietenkään tiedä) unta jossa kökkönaamarinen "ihmissusi" nauraa. Linna ja kai kyläkin on niin pelottava, että hevoset kieltäytyvät jatkamasta matkaa. Joten jalkapatikaksi. Kylässä kummallisesti koikkelehtiva hongankolistaja pysähtyy isoa raskasta arkkua kantaen naisen viereen ja sanoo kirkonkellojen soitosta "Ne ovat paholaisen kellot" Ja jatkopatikkamatkalta löytyykin nainen jota on purtu rintaan ja kaulaan, hän nousee, ja pyörtyy... Ja tietenkin herää, huomatakseen että paikaala on muitakin heränneitä, "herännäisiä". (Vampyyriuskonto? Koska, sillä tämä on myös se elokuva, siitä tunnettu järjettömyys, jossa esitellään Vampyyritaivas! Se saapuu, siitä myöhemmin.) Myös koko linnan väki on päivällä nukkuvia, yöllä "eläviä" kylmäkköjä ja Itse Dracula vanha vapiseva harmaahius- ja partaukko!!?? Ai niin, se vampyyritaivas! Muistelin, että se olisi tässä. (Kirjoitan, kirjoitin tätä samalla kun katselen, katselin. Teen näin monestikin kun katselen elokuvaa. Enkä välttämättä poista pois muistojen- tajunnanvirtaa...) Ei se siis ollutkaan tässä!! Missähän se sitten oli?? Mutta tässä oli lisäksi: Tekotukkainen- ja partainen pappi, vinttiyllätys ja vampyyrivauva!!!... - Vampyyritaivaan olematta olosta huolimatta (Olin aivan varma sen olemassaolosta tässä!!)mainion muheva mielettömyys. Elokuvassa harvinaisesti ei juuri ketään espanjalaisen kauhuelokuvan värikkään seikytluvun keskeisistä, olennaisista, tunnetuista, tärkeistä näyttelijöistä (Helga Line ainoana, yksi kylmäköistä), mutta siitä huolimatta oikein onnistunut.