Tähän talviaikaan tulon, viisareidenvääntämisen, toivottavasti, loppuluisuun sopii hyvin otsikon alainen elokuva. Tuli tuon Nagisa Oshiman ohjaaman elokuvaluettelon tiimoilta ja innostamana kaivettua kaappien video"kätköistä" vähän lisää herran tuotantoa.
Tässäpä oiva valinta! Seksuaalista mielihyvää lähinnä elokuvakirjojen varastamisesta saavan kirjavarasmiehen ja kirjakauppamyyjänaisen ohdakkeinen tarina 1); Nuori mies (yrittää) varastaa kirjoja, mutta myyjänainen yhyttää teon "joka" kerta, ja vie hemmon pomon puhutteluun. (Kolmannen kerran jälkeen kuulemma poliisi puhuu.) Mutta pomo onkin suht joviaali tapaus, tai ei halua vain itseään häirittävän (antaa jopa oman kirjansa allekirjoituksella), `joten` varasmies-myyjänaisesta tulee `partners in crime` ("kuin kaksi papua padassa" "kuin sama tyyppi"), ja muuten mustavalkoiseen elokuvaan syttyvätkin värit kun nainen suorittaa ensimmäisen varkautensa..
Oshima on aina nuorten puolella, lapsellisuuksiinkin, liiallisuuksiinkin asti; Opettaja- opiskelijakeskusteluissa ollaan tässäkin seksin kanssa tekemisissä; Siitä puhutaan nytkin suut, silmät ja sukupuolielimet täyteen; Vaikea sanoa, onko mukana ironiaa vai päinvastoin, mutta asia vie liiaksi filmiaikaa. Luultavasti, tuskin ei ironiaa, mutta silti kyseessä on voimallinen teos, koska, kun onkin paljonkin kohtia jossa huomataan ja toteutetaan se, ettei kaikki vastustus ole seksiin liittyvää, ettei kaikki johdu siitä. Ja sen vastustamisesta. Paitsi että Oshiman(?) mielestä johtuu: Nuorten aikuisten miesten seksikeskustelu (joka on pitkä kuin nälkävuosi, ja täynnä lapsellisuuksia. Kun yksi miehistä sanoo, että ei se seksi ole ainoa asia ja (juuri)syy miksi kapinoidaan (ja tehdään elokuvaa, arvostelijan lisäys), niin tällaista ajattelua muut kutsuvat masturboinniksi. Minusta tällainen `kapinallisrinki`joka jauhaa tuntikausia pelkästään seksistä vasta onkin masturboimista. Voi olla että Oshimalla on tämän loputtoman jauhannan takana koko keskustelun laittaminen lapselliseksi ja tyjäksi, mutta epäilen. (Typerää välinpitämättömyyttä, vakavan asian kyynistä (sana)leikkimistäkin esiintyy; "I rape you." "Okay, tomorrow." Ja vanhan hampaattoman perverssin professorin paskanjauhamista ja ontto`filosofointia` nuorille aikuis"opiskelijoille": "I want to see both of you naked.. Both body and heart.") Elokuva paranee huomattavasti kun päästään irti ja ohi näistä seksi-tavanomaisuuksista ja tylsyyksistä ja typeryyksistä ja annetaan normaalien vastustustasojen hyökätä kimppuun ja vastaan. Ja Agit prop-tyylinen, tai enemmänkin Vysotski tyylisen musiikin Japaniversio jyllää ja toimivasti toistuu.. Ja seksi jyllää taas lopussa, huoh... Pitihän se arvata, tai tietää... Mutta tanakkaa tunnetta..keinolumella. Oikeastaan toimii. (Sekin kohtaus tosin liian pitkä.)
Hieno idea on tietyin väliajoin välitekstein näyttää paljon kello on juuri silloin ympäri maailmaa ja sen jälkeen kivittää kellot paskaksi. Huono idea on jatkuva tekstimassa joka on joko dialogia tai monologia, viimeisin vaihtoehto usein ääniraidalla ilman näkyvää `puhujaa`, muttei ilman asiaa kuitenkaan. Japanilainen `pahimmasta haukkumisesta kumartelevaan anteeksiantoon muutamassa sekunnissa`-kohkaus (-kohtaus) ja kyyristely (parilla tyypillä se menee vastustavaksi[?] vitsikkääksi[?] käsilläseisonnaksi) saa myös onnistuneen Oshimaisen tulkintansa. Oivallinen jako on myös lasiseinän `erottamat` vallankumoushuone ja nuoriso-opiskelijadisco. Ja harakiri ja kuukautiset yhdistetään-erotetaan voimakkaasti. Vai yhdistetäänkö? Erotetaanko? Voimakasta verellisyyttä kuitenkin kummatkin..
Mukana myös kabuki-näyttelemisen piruilua(?) tai ainakin halpistelua vähän Jenkki-umderground tyyliin.
Kallistuu kokonaisuutena kuitenkin vahvaksi, voimakkaaksi elokuvaksi. elämykseksi, esitykseksi, teokseksi.
,
"Did you kill somebody?" "Not yet." - "I don`t know blood is so slippery."
1) Kahden vuoden päästä Oshima teki elokuvan Mies, joka teki testamenttinsa filmille. Siinä varastetaan katukuvaus-elokuvakamera. Opiskelijakuvausta touhua taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti