sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Vahşi Kan aka Wild Blood aka Turkish First Blood (Turkki-82)

No, nyt siis Turkkiramboilu! Cüneyt Arkin tietenkin taas, mutta onneksi taas ja onneksi hän! Hän esittää ensin pukupäällistä miestä jota kaikki jahtaavat ja veitsiviiltelevät. Hän muuttuu metsässä, vedessä ja veressä Veitsi-Ramboksi joka jyllää.
Nyt on suoranainen roskailu vähempänä, elokuva on paljon suoraviivaisempi ja selkeäpiirteisempi kuin esim edellinen. Oikein onnistunut tämäkin. Juuri siinä suoraviivaisuudessaan ja (liiassa) lyhyydessään, sillä tämä tuntinen (viisi minuuttia yli tunnin) teos on tosiaankin näin lyhyt. Eiväthän nämä Turkki-kloonielokuvat kyllä muutenkaan ole pituuksilla pilattuja. Ainoa ja aika suuri täydellisen onnistumisen este ovat tyhmät ja valitettavat eläintappokohtaukset (en tiedä ovatko aitoja). Cüneyt tappaa ja syö käärmettä ja rapua raakana. On se raaka jätkä! Mutta aitoja tai ei, idioottimaisia kohtauksia, vaikka Ramboiluun kai `kuuluvatkin`.
Turkki-elokuvien yksi jopa sterotyyppipahistyyppi on raajaton rikollispomo. Tässä sellainen on katkaistukätinen, lyhytkätinen (lyhytkasvuisen esittämä) raivo-naurupomo.

P.S. Takana tanakka Turkki-trashleffayö. Muistakin kloonauskuninkaallisista (niitähän nämä enimmäkseen ovat) ehkä tarinaa tulossa...

3 kommenttia:

  1. Rampage seuraavaksi, eiks jeh?

    VastaaPoista
  2. Jeh, jeh.. Se ei ollut nyt yölistalla, mutta jeh, joskus olen sen nähnyt. Pitäis nähdä kyllä tämä(kin) Ramboilu uudestaan, että siitä tänne jotain pystyis väsäämään.. Muistot hippasen hatarat, vaikka perusramboilutempoilua taisi ollakin..

    VastaaPoista
  3. No, sen verran muistin, että oli enemmänkin ramboilusinkoilua, siis sekä aseen että yleisen sinne tänne sinkoilun (elikkä kulkemisen) kuvailua..

    VastaaPoista