Hävettävästi en ole kirjoittanut yhdestäkään "takarivin" ranskalaismestarin Jacques Beckerin elokuvasta. Hän ei tosiaankaan ole mikään takarivin taavi tai daniel, vaan yksi Ranskan, Maailman kovimmista käsikirjoittaja-ohjaajista.
En ole heist-elokuvien suuri ystävä, enkä myöskään vankilapakoleffojen. Mutta Beckerin Le Trou koputtelee loppusuoralla Bressonin Kuolemaantuomittu on karannut`in takana. Toiseksi tulee. Näissä elokuvisssa pako tosiaan tulee ja tunkee kiveen ja tajuntaan. Tunneli on myös onnistunut ryhmätyön ja sen hajoamisen kuvaus. Yhtenä pako-pääosan esittäjistä loistelias Philippe Leroy ilmeisesti ensimmäisessä roolissaan (ja heti pääporukkaan!), myöhemmin monia italogenre-elokuvia tehnyt, tunnettu esim Yöportierista ja käy Tyttö nimeltä Nikitassakin pyörähtämässä. Elää ilmeisesti vieläkin, mutta Becker kuoli tehtyään Le Troun, Tunnelin.
Tanakan hakkaava teos, myös ihmismieleen.
P.S. Ranskalaisen elokuvan JJJJJJ, eli kuusi Jacquesta on minulle Jacques Becker, Jacques Prevert (ei ohjaajajana, mutta käsikirjoittajamestarina, myös musiikkimestarina), Jacques Rivette, Jacques Tati, Jacques Demy, Jacques Tourneaur. Sitten tulevat Jeanit; Renoir, Vigo, Rouch, Epstein, Eustache. Ja Jean-johdannaiset Melville ja Godard. No, Godard on Godard.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti