Tämä on periaatteessa kakkososa, mutta muuta suoranaista yhteyttä ei toisiinsa ole, kuin että molemmissa mellastetaan metsissä. Villmark 2, tai paremmalta nimeltään Villmark Asylum (jolla se mm esitettiin Night Visionsissa) on melkoisen onnistunutta sairaalakauhua. Laitoin nyt tuon jatko-osanimen tuohon `ylälaatikkoon`, koska sen nimisen DVD:n katsoin.
Raivaaja/tutkijaporukka saapuu helikopterilla (tutkimusvälineet roikkuvat verkkosäkissä kopterin alla) raivaamaan ja tutkimaan vanhaa hylättyä mieli -tuberkuloosisairaalaa keskelle jylhää korpimetsää. ("Tänne pitää tehdä ensin tie, että tätä päästään purkamaan.") Komea alku, ja komeat ovat maisematkin. Sillä sairaala sijoittuu (ja sijoittuu oikeastikin, ja on samoin oikeastikin hylätty, vuonna-78, ainakin elokuvan mukaan), kuten sanottuna todella komeisiin, jylhiin, elokuvallisiin maisemiin.
Elokuvan ensimmäinen tunti on rivakahkosti etenevää ja kekseliästä kauhua, jossa hyvin keksityt ja kehitellyt jutut (esim riistakamerat ympäri sairaalaa ja sen alueita, saadaan kauhutoimivaa found footagea, vanhaa ja uutta) sekä nopeammat vilahdukset (lasten hymynaamatuoli, iso jänispehmo, haamuhoitajat) antavat tarinalla väriä ja virtaa. Elokuvan viimeinen puolituntinen taas valitettavasti jää jankkaamaan näitä, eikä tuo asiaan mitään uutta. Vaikka sen viimeisen puolituntisen pitäisi, ainakin jännityspohjaisissa elokuvissa, ja miksei muissakin, tuoda mukaan edes jotain uutta. No, totta on, että yleisesti elokuvan viimeiset vartit ovat yhteen kokoava voima, jolloin samoja juttuja väkisinkin kerrataan, mutta tässä ne hetket ovat tosiaan aivan liian junnaavia. Ja joku uusi väläys olisi tehnyt sille hyvää. Villmarkissa lopun "paljastukset" tapahtuvat tylsästi pala palalta, eivät aina parhaimmalla taidolla ja tavalla toisiinsa liittyen. Ja kuten edellisen lauseen lainausmerkeistä huomaa, niin jonkinlaista lopputwistiä on odotettavissa ja tulossa, mutta ne ovat hyvin helposti arvattavissa, avattavissa.
Kuten, jostain syystä (no, se historia) johtuen nykynorjalaisissa kauhuelokuvissa on lähes aina (siltä ainakin tuntuu) mukana joku ja jonkinlainen natsiviritys. Niin tässäkin. Nyt eivät ole mukana natsi-zombisotilaat, mutta sairaalassa on sodan aikana tehty hämäriä rokotuskokeita. Olis kiva nähdä välistä (kyllä niitä on, meikäläiselle on nyt osuneet, valikoituneet nämä tällaiset) uusi norjalaiskauhu joka sijoittuisi nykyaikaan ilman natseja. Ja vastaavasti olisi kiva välistä nähdä uusi suomalaiskauhu joka sijoittuisi toisen maailman sodan aikaiseen Natsi-Lappiin. Tai yleensä nähdä uusi suomalaiskauhu.
Villmark 2 on, varsinkin ensimmäisen tuntinsa ansiosta, oikein hyvin ja ansiokkaasti (jopa vähän uutta luoden) seurattava norskikauhu. Eikä jatkokaan mitään huonoa ole, geneeristä vain. (Alussa tosiaan jopa uutta luova, joten se antoi odottaa paljon. Loppuun näitä eväitä ei ole enää riittänyt tai ei jaksettu haluttu, annostella. Haluttu ehkä tehdä genrekonventionaalinen tyypillisyysloppu?)
P.S. Kuitenkin parempi kuin odotin, ja olisi ollut paljon parempi jos loppuosakin olisi ollut samaa tasoa kuin alku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti