keskiviikko 25. toukokuuta 2016

The House of The Seven Gables (Usa-40)

"Vincent Price ja George Sanders samassa elokuvassa!"
Talon ja tilan nimi on House of The Seven Gables. Parisataa vuotta aikaisemmin suvun esi-isä, kiivas ja kylmä(verinen) kusipää(kapitalisti) oli saanut alueen huijauksella, syyttäen, tietoisesti valehdellen, silloista omistajaa noituudesta. Hän ei saanutkaan uusilla tiluksillaan kauaa kulkea. Talon yllä lepää raskas kirous.

Suvun kus'piäisyyttä on jäljellä vieläkin: isässä jonkin verran, ja pojassa, synkässä ja sikamaisessa, britahtavassa dandyssä (Sanders), paljon. Toinen poika (Price) on toista maata ja meininkiä: iloluonteinen ja elämäniloinen säveltäjä. (Price laulaakin!)
Pricen bravuuri on kohtaus jossa hän niputtaa suvun kusipäägallerian (taulut suvun 'mahtimiehistä') alimpaan paskasakkiin. Sekä Sanders että Price ovat rooleissaan oivallisen hyviä.

Suvun hirvittävä huijausperinne jatkuu.. Säveltäjäveli tappelee (sanallisesti) isänsä kanssa. Isä saa sydänkohtauksen, lyö päänsä, ja menehtyy. Dandy-niljake-veli huijaa "Murder! Murder!" huudoillaan kadun kyyläysjengin kurkkimaan ikkunoista ja Pricen hahmo tuomitaan eliniäkseen vankilaan..

Elokuvassa on kauhukierrettä, mutta sitä käsitellään, voisiko jopa sanoa, virkistävästi. Kirous, kosto, kummitukset ja kätketty aarre ovat `esillä', puheissa ja vähän teoissakin, mutta ne mollataan, nollataan lapsellisuuksiksi. Paha saa kyllä palkkansa, mutta sanoittaisiinko, `luonnollisesti`. Jännitys kyllä lisääntyy koko elokuvan ajan monipuolisesti, monipolvisesti, monihenkilöisesti.

P.S. Kuivakkaa, laihaa poskipartamies jäykkyyttä ja huumoria tuo mukanaan hevoskärry-postimies, joka kymmenien vuosien ajan on kertoillut tarinoitaan, jakanut postia ja nukahdellut kärryjen kyytiin. (Hevonen tietää pysähtymispaikat.) Miehen juttujen ja kirjeiden mukana elokuvaan tuodaan näppärästi mukaan juorujen ja vuosien kulkua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti