Hannu Lemisen vuonna-48 ohjaama Sankari kuin sankari on huikea kaaos, sotku ja sekamelska joka kuitenkin pitää komediakutinsa mukavasti melkein koko elokuvansa ajan. Välillä on hyvinkin hauskoja heittoja (enimmäkseen näitä), välillä vaivaannuttavampia. Mutta villi vauhti ja absurdit heitot ja tilanteet jytäävät lähes koko katselukokemuksen ajan.
Uuno Laakso esitää vinkeällä ja jämäkällä rutiinilla vanhaa leipuri"mestaria", jonka poikaa (Esko Saha) ei voisi vähempää kiinnostaa pullien pyörittely. Hän on muusikko, ja hän haluaa muusikon oppiin. Tai ainakin kiertueelle nätin ja hurmaavan tyttöystävänsä (Liisa Tuomi) kanssa. Näin tapahtuukin, vaikka isäukko vastustaakin. Hän haluaisi pojastaan taikinanvatkaamisen jatkajaa.
Erilaiset leipomistermit tulevat hauskasti mukaan isän ja pojan filmin alussa sinkoilevaan dialogiin. Pikkutuhmuuksia myöten. ("Taikinantaputtelijat" "taputtelevat taikinaa" ja varsinkin: "Ei minunkaan taikina joka hiivasta kohoa!")
Sitten alkaa yhtä aikaa sekava ja johdonmukainen sekoilu, johon sekoittuu isäukon rakastumista pojan tyttöystävään, poliiseiksikin naamioituneiden rosvoparivaljakon hommia, konkurssiuhkaa, mustan pörssin kauppaa, vankilasekaannuksia. Eikä elokuvan pakkaa tee yhtään järkevämmäksi Kaarlo Halttusen Hitlerviiksinen hahmo, Laakson liikekumppani tai Pentti Viljasen huikealla repeilyllä esittämä "Keinänen, liikemies"-hahmo, varsinkaan kännissä.
Mukana siis absurdia vauhtikomediaa, tykittävää dialogia ja yhteiskunnallistakin kommentointia (mm Suomen maanviljelystä morkataan, "Ei Suomessa maanviljely kannata." "Joka herra haluaa kartanonherraksi." Sopii siis nykyaikaankin. Työolo-ongelmiinkin viitataan vitsin kautta: "Sinähän olet synkkä kuin korpilakko!")
Tätä työtä on monasti arvosteltu siitä, ettei Lemiseltä oikein komedia skulaa, mutta minusta ainakin tällainen ehkä pikkuisen vähänläntä, mutta sen vauhdilla ja hulluilla hahmoilla ja tilanteilla toimivaksi saattava komedia toimii oikein hyvin.
Ja ne rosvot muuten onnistuivat siinä poliisikeikassaan, ja mikä oudointa ja virkistävintä, he eivät jää ollenkaan kiinni! Harvinaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti