Nyt ollaankin sitten konkreettisesti erämaassa, sillä Nightsatan-yhtyeen Loops of Doom-leffa on oivallinen, joskin liian lyhyt kunnianosoitus italialaisille kaheksankytluvun post apocalypse-leffoille. 1] Päähenkilöt puhuvatkin italiaa, hienoa!
Leffan lyhyyteen nähden siinä on yllättävänkin paljon gorea, valitettavasti gore ei ole kasarityyliin käsityögorea, mikä ainoana moitteena mainittakoon. Ja musa on tietenkin mainiota, sehän on tietenkin selvä, sillä musiikin on tietenkin tehnyt aikakauden italialaisten toiminnallisten genre-elokuvien musiikkin keskittynyt Nightsatan. Tätä aluksi vähän pelkäsin, että elokuva keskittyy lähes pelkästään bändin esiintymiseen erämaassa. Näitä esiintymisiä on oikeastaan jopa liiankin vähän ja lyhyesti. Mutta mikä musiikkiesityksissä menetetään, niin se korvautuu gorella, mietityllä kässärillä ja huikean vauhdikkaalla menolla.
Tähän aikoinaan melkein loppuunkaluttuun genreen (alunalkaenkin käytettiin aikalailla samoja juonenkäänteitä) on löydetty yllättävän paljon uutta tavaraa. Alkaen tietenkin tästä "alan leffamusiikin bändin" käyttämistä pääosassa. Mutta sitten esimerkiksi kananmunalla on elokuvassa suuri merkitys.
Liian lyhyt.
1] Eli siis näille leffoille joissa bensasata (välillä vedestä) on huutava pula aavikolla, ja tähän bensapulaan vastataan pyörimällä ja pärräämällä lähinnä moottoripyörillä, mutta myös tuunatuin autoin pitkin poikin siellä täällä ympyrää juurikin siellä aavikolla.
Tää oli kyllä melkosen magee. Ave Nightsatan!
VastaaPoista