Roskasta versoo taide. - Elokuvat elää, sarjat sucks! Etupäässä elokuvaa. Näkyjä, täkyjä..
lauantai 2. heinäkuuta 2022
My Wealthy Mistress (Latvia-69)
Mies; Työtön ranskanopettaja, nyt työntökärrykuski, Nainen; vankilassakin käynyt kleptomaani `rakastuvat`. Varkausluettelo (tai varkaussuunnittelu-yritys) "vaikuttavaa", vankilan "arvoista", "kylmäävää" kamaa: Pikkuleipiä, lusikoita, nakkeja ja kai kerran-pari korukin. No, onhan tuossa vähän absurdis-surrealistista totalitarismia. Aika ja paikka on Riika 1920-luvulla. Elokuvaa sanotaan yleisesti ironiseksi, mutta ei, en saa selvää, tiedä mitä ironisoidaan; vaikka ajankohta- ja paikka on tiedossa, niin sitäkö, se on hämärretty, vai mitä aatetta, puolta, puoluetta? Puolueita on kuulemma kymmeniä (ja kai kommunistitkin siellä seassa, ei mainita, joitain muita kyllä), kaikilla numerot. Vaalit tulossa. (Tämä onkin ihan toimiva absurdius, kansa valitsee puolueen, puolue sitten ilmeisesti valitsee "kansanedustajat".) Mutta muuten elokuva on niin aukkoinen, haahuileva, otteeton, sekava ja sitä sun tätä, että sitä on rasittava, turhauttava, vaikea seurata. Tai päivän sloganhan on haasteellinen! Mikään ei ole mahdotonta, toivotonta, turhaa, vaan nimenomaan haasteellista... Ei muuta kuin tehokatseluun! Mieluummin vaikka omaan kehokatseluun!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti