En ole koskaan ollut kovin innoissani Carroll Bakerin 60-70-lukujen `miehiä hulluksi tekevistä` gialloglamoroinneista kautta tunkkailuista, mutta nämä hänen vanhemmat, varhaisemmat vamppailunsa, niissä on ajoittain, useastikin, yritystä, ytyä.
Kuten tässäkin. Itsemurhaorientoitunut mies ajaa ex-naisensa kanssa suoraan kohti keskellä autiomaata sijaitsevaan öljynpumppausasemaan. No, joo, no jopas, pitkälle on päästy ja tultu, mutta he selviävät. Mies kiukkuaa, kähisee, kärvistelee (mutta myös `ilonisoi`, ironisoi tilannetta) "tauti"vuoteellaan ja `nainen tekee aseman miehet hulluiksi himosta`.
Alun pitkän haukotuksen jälkeen (tuo kyllä esiin aseman `arkea`; tylsyyttä, sillä eipä siellä näytetä töitä tehtävän ennen naisen tuloakaan, joitain mittareita välillä katsotaan ja jopa väännetään, saatikka naisen saapumisen jälkeen, sitten työt jäävät lähes kokonaan tekemättä, mitä välillä autoja korjaillaan) mainittu naisen saapuminen laittaa tulta öljypönttöihin.
Ei mikään himoseurattava (paitsi Baker) elokuva, mutta hyvää viikonloppuviihdettä. Porukka on kova: Bakerin lisäksi Peter van Eyck, Ian Bannen, Denholm Elliot, Mario Adorf.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti