keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Lokakuu kuuluu kauhullekin, Part 2. Blood of The Virgins (Arg-67) Railakkaan, tanakan alun jälkeen murenee mysteeriksi

Tää on `taas` näitä vampirointeja, joissa auringonvalo ei, ainakaan aluksi, näytä tekevän mitään Vampyyrille. Kyseessä on tosin ilta-aurinko ja ollaan metsän suojassa, mutta kuitenkin, auringonvalo siilautuu ja leikittelee Äijän kasvoilla, mutta pigmentti ei pimene, syöpää ei synny. Ehkä on niin korkeat kertoimet aurinkorasvassa, Vampire Edition. (Hulluintahan tämä oli jossain Jess Francoilussa, jossa vampyyrittaret oikein ottivat aurinkoa aurinkolasit päissänsä.) Mutta, enivei, kyseessä on rakastavaisten kohtaaminen; Vamppis ja Tavallinen Nainen. Mutta perhe ei Äijää hyväksy, koska hän ei koskaan näyttäydy. (Ihmettelen kyllä Ukkoa, jos hän muutemkin pihoilla pyörii, eikä hän olisi voimut edes kerran perhettäkin käydä moikkaamassa, mutta ei kun ei...) No, sitten on tätä perinteistä; Perhe (ja kai joskus vähän tyttökin, mutta sitten tuli Vampyyri vastaan `Vampyyri tuli mua vastaan tuolla metsätiellä...`) on katsonut tyttärelleen mieheksi vanhan kamun ja kaverin, nuoren taiteilijanplantun. Jonka kanssa tytär menee sitten naimisiinkin, mutta Vanha Vamppis pistää häät ja hääyön hulinaksi! Mies pois päiviltä ja vaimo vampyyriksi... Vanhan Vamppiksen ilmeily on muuten vailla vertaa, mutta ei vailla verta: Kun hän lähestyy uhriaan hänellä on suu ammollaan, apposen auki, mutta ilmeensä kuvastaa lähinnä avuttomuutta, epätoivoa, haukottelua, hämmennystä, ihmettelyä, kyllästymistä, murhautumista, turhautumista, tyhmistymistä, tylsistymistä, väsymistä, säikähdystä, jopa pelkoa?! Samoin on naisvampyyrien kanssa. Pelko on verta sakeampaa?
Elokuvassa vahvasti mukana myös "nuoriso"porukka, joka joraa ja jytää ja pelleilee sekä pujottelurinteessä että monodiskossa aikana jolloin alushousut olivat isoja ja rinnat paljaita. Samaa hyvää, kovaa viihdejazzrockpätkää jatkuvalla syötöllä toistaen. Se on Groovy! Ja Draculaki heiluu hieman jossain hiton hiihtohirsihuvilassa! 1] No, eihän se aina Linna tarvitse olla... Ja leffassa Draccis esiintyy myös Valelääkärinä; Tietenkin verikoetta-näytettä heti ottamaan!

Ohjaaja Emilio Vieyeran (hörhöilynä yliarvostettu Curious Dr Humpp ja hörhöilynä aliarvostettu, kitaralla ja uruilla zombauttava The Deadly Organ) vampirointi on kovaa, komeaa ja kunnon coolia groovausta muutamilla railakkailla,, raivokkailla roskaelementeillä varustettuna. Tähän liittyen, Vampyyrin siirtymät esitetään (veren)punaisella taivaalla syntsaulvovan ja lentävän lokin `avulla`... Täällä tykättiin, vaikka railakkaan, tanakan alun jälkeen elokuva hapertuu haahuiluksi, jauhautuu jahkailuksi, laimentuu laahaukseksi, murenee mysteeriksi. 1] Suomessa varmaan vampyyri olisi tietenkin saunassa! Saunavmpyyri! Olis, tulis kerrankin kunnon verilöylyt! Verta kiukaalle!!

2 kommenttia:

  1. Jos tässä oleva vampyyri on käyttänyt samaa aurinkorasvaa, kuin Deacon Frost Bladessa.

    VastaaPoista