Hans Richterin ohjaus on ensimmäisiä, tunnetuimpia `ympyräavantgarden` edustajia, filmissä pyörivät kellotaulut, ampumataulut, naamataulut, lautaset, äänilevyt, eteen ja taaksepäin rullaavat paloletkut (kuin filmirulla konsanaan..)..
Tämä eteen - taaksepäin tapahtuvat tapahtumat ovat tietenkin kyllä muutenkin avant-garde-elokuvien perusheinää. Tässä esim kellonviisarit pyörivät molempiin suuntiin, aamiaistarjottimen kupit ja lautaset lentävät maahan rikkoutuen palasiksi, mutta myös palaavat lopuksi takaisin tarjottimelle ja edelleen pöytään ehjinä.
Kuten elokuvan nimikin sanoo, niin tämä aamiaisteema. aamiainen ja varsinkin sinne pääseminen (surrealistisen elokuvan tavaraa, Bunuel varsinkin) on elokuvan päälanka;
Lauma miehiä metsästää pitkään ilmassa lentäviä hattujaan. Lopuksi hatut lentävät aamiaispöytään ja äijät perässä. Sitten kahvikupit alkavat liikkumaan itsestään pyörien kohti kahvipannua ja kun ne koskevat siihen, kahvi ilmestyy kuppeihin kaatamatta. Lisäksi elokuvassa pistoolit pyörivät leijuvat ympyrää, parrat ilmestyvät ja katoavat, vyöt, kravaatit ja rusetit menevät pois ja päälle itsestään, tavalliset ja negatiivifilmit vaihtelevat..
Ei juurikaan järkeä (paitsi jos yleisen pyörimisliikkeen kuvaamista pitää sellaisena), mutta ihan kivaa kaaosta katsella. Kymmenen minuutin kaaos. Kaaos ja samalla yhteneväinen, ympyrä sulkeutuu aamuateriontiin. Päivä on vasta alkamassa. Päivä, jonka kaaoksista, ympyröistä ei tiedä vielä mitään, ei ainakaan kaikkea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti