lauantai 25. helmikuuta 2012

Here We Go Again, Eh Providence? (Ita-73)

En pidä erityisemmin westerneistä, enkä genreparodioista, mutta joskus kun kaksi tai useampi "en pidä"-asiaa yhdistyvät voi syntyä jotain unohtumatonta ja uskomatonta!!

Vai mitä sanotte seuraavasta?: Tomas Milian esittää Chaplin-asuista huijaria joka liikkuu apurinsa kanssa ilman raiteita ja vedellä kulkevalla pop-taidejunalla jota ajaa kiinalainen kokki ja kung fu-mestari. (Junan sisällä on mm vankila sekä urku-kahvinkeitin-maissintähkistä suoraan popcorneja keittävä kattila-kompleksi.)

Tajuntaalaajentavia kohtauksia tulee tulvimalla: Milan tekee tupakansavusta päänsä päälle pyhimyssädekehän joka myöhemmin muuttuu hirsipuuksi, intiaanien sotamaalaus on jätkänsakkikuvio, junassa on bondmaisia vekottimia jotka sylkevät takaa-ajajien silmille auringonvaloa, öljyä, savua ja ampiaisia..

Pop-taiteellisimmat kohtaukset ja rakennelmat ovat valtavista legopalikoista rakennettu pankki (jos kaupungissa ei ole pankkia, niin rakennetaan huijausselainen legopalikoista!) ja keskellä aavikkoa jököttävä jäähalliteltta!!

Lopussa rynnitään useiden ovien läpi psykedeeliseen Buddha-temppeliin jossa kung fuillaan.

SILMÄKARKKIA SUORAAN SILMÄMUNAAN! TÄMÄ LEFFA ON KUIN TYKKI JOKA AMPUU TIKKAREITA JA JOULUKUUSIA NÄKÖHERMOON! (JA IKIMUISTOON!)

Kökömpää osastoa edustaa kuinka ampua jono sytytettyjä kynttilöitä yhdellä pistoolin painalluksella. No kyseessä on tietenkin vesipistooli! Parempi idea on joutua kapakan nyrkkitappelussa can can- tanssijoiden rivipotkimaksi. Perinteinen baaritappelukin on piristetty silminä, silmissä pyörivillä hedelmäpelikuvioilla ja otsaan ilmestyvällä tilt-sanalla.

Lintulauma paskoo teloituskiväärikomppanian päälle ja kuumailmapallollakin lennetään.

Mutta tässä elokuvassa siis mennään kuitenkin sieltä missä aita on korkein, sillä niin up there, siellä jossain tämä homma huitelee... sfääreissä...

Huikeaa!...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti