Eyes of Fire eli Polttava katse (USA-83)

Amerikan 1800-luvun metsä`pappi` vie `perhettään` läpi vesien ja "viidakoiden". Kun he liikkuvat lautalla, niin kohtaus, jossa lautan keulassa soitetaan harppua on kaunis ja komea, mutta käsittämätön. (Seuraavassa kohtauksessa harppua ei enää ole.) - Hyvää raadollista, rauhallista folk-kauhua, mutta zombit ovat vähän liiaan geneerinen, helppo ja latistava lopetus-ratkaisu, mutta maa-puukansazombit on hieno, puita puistattava idea kuitenkin, varsinkin ennen `heräämistään`, kuivuneina, maatuneina, puutuneina, lopulta vettyneinä, ja vielä puolipuutuneinakin. Ja mutazombit (siis tosiaan "vain" mudalla peitetyt ihmiset, ja muutenkin nämä `zombit` on esitetty vastoin perus`malleja`, ihmisinä) ovat upea idea, esim juomassa lehmän utareista maitoa. (HUOM! EI AINA SE FUCKIN`, V*TUN VERI!) Mutta onneksi zombit ovat sivujuonne (toisin kuin elokuvan mainonnassa), etupäässä elokuvassa keskitytään tunkkaiseen, tuskaiseen tunnelmaan kauniissa maisemissa kauniin folkmusiikin säestämänä, äestämänä.