Beware The Black Widow (USA-68)

Murhientutkimuksia tekevät toimittajat (poliisit puhelimessa, sekin säästöä), pyörivät burlesqueklubeilla. Tutkimukset jäävätkin aika lailla karmealauluisten(?!) tanssiesitysten varjoon. - Harvinainen, muttka tylsähkö "roughie" (ankarat, kovat, raa`at, rajut lainausmerkit) esittelee usein studiomaista pahvinurkkaa, joka "muuntautuu" baariksi, baarin lavaksi, pukuhuoneeksi, toimitukseksi, gangsteripesäksi (poliisipesä puuttuu tosiaan) ja kaikki samassa kaikenkattavassa kokovalaistuksessa, joka tekee ko paikat karuiksi, latteiksi, tylsiksi... Ja lähes kaikkien kohtausten taustalla soivat sirkusurut hämmentävät, hätäilevät, hörhöilevät vielä liiaksi, lisäksi latistamalla leffan liiskaksi. Ainoastaan kaupungin kuolinkaapukohtaukset (jossa kokomustiinpukeutunut mies/nainen tappaa, vilahtaa) vilahtaa, tappaa. Silloin elokuva herää "eloon", mutta nämä kohtaukset kuitenkin nimenomaan vilahtavat ohi kuin kuljetut kadut, sekunneissa.. Genreen kuulumattomat ratkaisut tekevät tarinan tylsäksi, elokuvan etäännyttäväksi väsyttäväksi seurata. Etevissä käsissä etäännykset joskus toimivat mutta tämä on kädetöntä pyristelyä, yritystä.. No loppu on ihan kökön toimiva narujen nopea sidonta. Poliisikin pamahtaa paikalle.