sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Isäntä soittaa hanuria (Suomi-49) `Pyhäpäivän reuhaa maalaiskylässä`

Tämä Matti Kassilan esikoisohjaus sijoittuu `kuvitteellisen`, nimettömän pikkukauppalan (kuvattu Keravalla, löytyy ainakin kirkko, matkustajakoti, tivoli, kirkkoa ei näytetä) ja ehdan maalaismaiseman (kuvattu Lopella) leikkauspisteessä, välimaastossa (heinäpelloille, lehmihakoihin on `kyliltä`kävelymastka.) Elokuvan pääclou on sekaannusten sarja, jossa tyhminpänä vitsinä nousee esiin tivolin ilveilijä-klovnin (Leo Lähteenmäki) ja uuden nuoren kanttorin (Rolf Labbart) sekaantuminen maalaisihmisten mielissä, kun kanttorin nimi on vielä Pelle!! "Olen Pelle!". Vai olisko tämä kuitenkin sitä hauskinta kotimaista, suomalaista sekaannusvitsiä? Ai niin se Isäntä (Kalle Viherpuu) Ja Emäntä Karu(!)liina (Siiri Angerkoski), he ovat tämän elokuvan suola ja sokeri. Emäntä ja tytär (Eila Peitsalo) tekevät kaikki työt, mutta Emännän Lökäpöksyksi nimittämä Isäntä pelkästään soittaa eri piilopaikoistaan löytämäänsä hanuria, laulaakin (Kauko Käyhkön ääni, kuten aina Viherpuun kanssa), juo viinaa, makaa ja selittää. Lopussa hän sanoo jättävänsä viinat ja lökäpöksyt ("Älä nyt tipuseni tuittuile, nouseehan ne housut kun nostetaan.") kun hän `miehistyy`. On vielä mainittava Jalmari Rinteen esittämä mainio `Kylän mahtimies`Ernesti Juntukainen. Kapulabrokraattikieltä suoltava hersyvä jäykkis, "hekemooni, jos ei jopa kohta koko Valtakunnan Pomolooki" joka nousee kehuunsa korkeimpaan jo siitä että hänet on valittu kunnallisvaali(vai millä nimellä ne sillon tunnettiin?)ehdokkaaksi. - Tatu Pekkarisen kökkötekstin kökkömuunnelma on juurikin sitä, kökköä, mutta useat loistavat näyttelijäsuoritukset pitävät pahimmat kökköudet maalaismaan pinnan alla. Ja onhan mukana tietenkin perinteinen kylän juorumummo, joka nyt poikkeuksellisesti ottaa "vahingossa" käsi ojossa rahaa `palveluksistaan`, eli muka huomaamattomasti, lempeästi ja ymmärtävästi kiristää kyläläisiä. Kyllä tämän erittäinkin hyvin ja mielellään mainiona Juhannuspöljäilynä katsoo. Oikein muhevaa, mukavaa, myhäilevää, kiireetöntä komediaa.

3 kommenttia:

  1. Viherpuu toisti `vätyksestä (talon)mieheksi`-roolinsa (hän on talonmies, mutta valtaa pitää perinteinen talonmiehen muija, nyt Elna Hellman) nyt kaupunkiin sijoitettuna, elokuvassa Aaltoska orkaniseeraa. Pidin enemmän maalaismeiningistä, vaikka näyttelijät nytkin mainioita. Elokuvassa uskomaton, valtava määrä sen aikaisia, myöhemmin, nyt tunnettuja näyttelijöitä ilman alku-tai lopputekstikrediittejä: Elsa Turakainen, Sasu Haapanen, Veikko Linna, Leo Jokela, Armas Jokio, Matti Aulos, Pentti Irjala, Pia Hattara, Irja Kuusla jne Tässäkin muuten oli ohjaajana, ainakin puoliohjaajana Matti Kassila, Edvin Laineen kanssa.

    VastaaPoista
  2. Ja pakkohan se on mainita, että alussa on blackface-esityskohtaus, joka on myös sangen "vihjaileva" takaapäinnainnin suhteen. Ja markkinoiden telttayleisö nauraa tietenkin seksiviittauksille viimeistä miestä myöten, eipä näkynyt naisia juurikaan, ollenkaan?

    VastaaPoista
  3. Ja ne lukuisat väärinkäsitykset ja vitsit! Esim tämä väärinkäsitysvitsi: Henkivakuutusten myyjällä on piippu kädessään niin, että koppa on nyrkissä ja imuvarsi esillä. Isäntä luulee pistooliksi. Keskustelu: Isäntä: "Onko kysymys minun hengestäni?" Myyjä: "Itse asiassa kyllä!"...

    VastaaPoista