A Public Graveyard Under The Moon (Etelä-Korea-67) - Hidastempoisuudestaan huolimatta säilyttää kauhukutinsa, otteensa ja tunnelmansa. Tai ehkä juuri sen vuoksi.

Itäisen tukkakauhun alkutuulia; Elokuvan alussa musta liehuvan pitkätukkainen pääkallo sivuirvistää Mario Bavan ja Roger Cormanin Poemaisissa punaisissa ja yönsinisissä valomaisemissa; Itsemurhaan kuollut geisha palaa kostamaan kiusaajilleen, kusettajilleen, kuolettajilleen... Komea kohtaus on kun kostotalon suihkulähde konkreettisesti kuivuu, loppuu kuin kattoon, loppuu kuin lattiaan. Tästä lähtien ruosteisen lukon ruosteinen mysteeriavain alkaa nytkähdellä vääjäämättömästi eteenpäin. Komeaa kauhua. Loppuluisu on näyttävä.