Nouvelle Vague (Ranska-90) "Jokaisella klovnilla on klooni."

"Aikoinaan massat olivat onnellisia, mutta eivät tienneet miksi." - "Haluatko eilispäivän Financial Timesin?" - "Minun on puhuttava kanssasi." "Minun myös." - "Kuka puhuu?" - "Mitä ovat nämä kuvat?" Nämä sanat? ("Saanko mennä elokuviin?) Mukana myös julmaa upotusta, auringossa vaanivaa vellovaa vettä. 1] ("Pimeys nousee." "Ei. Pimeys putoaa.") Jean-Luc Godardin upea aivojen ajatusnapsuttelu, jossa kuvausajassa-vuodessa pysyvä elokuva limittää loistavasti eliittiä ja paariaa (eliitti esillä enemmän), (kirjallisuus)historiaa, sanoja, värejä, `luontoa`. Kaunis elokuva. Ja ennen kaikkea Alain Delon Godardin elokuvassa! Ja tietenkin vielä pääosassa! Tai pääosissa. sillä hän esittää kolmea hahmoa!!! Tai, vai hahmotelmaa? Hyvin hahmoteltu! (Elokuvan lopussa `kriitikko` kyyrii kopissaan `metsässä` ja on kohotettu, liikutettu, ravittu, sivistetty. Nouvelle Vague on nautinto.) 1] Uusi(?) aalto? Vanha vesi? Vai toisinpäin?

Suuri suomalainen romaani (Omakustanne) `Mämmiä Saunassa!`

Oikeasti luettelo, novelli, sivun mittainen(,) paperilappu. Ei tekijän nimeä, pelkkä teksti. On tanakan tiivistetty, tanakan, tarkoituksellisen tiivistetty teos, luettelo tekijöistä, teoksista, aiheista, sanoista joista Suuri suomalainen romaani koostuu. Ostin kirpputorilta. Ilmeisesti tekijältä? (Myyjällä nippu näitä kopioituina, monistettuina, tulostettuina päällekkäin pöydällä.) Tämänniminen voi olla joko (miki)liukkosmaisen, (tommi)liimattamaisen, (jaakko)ylijuonikasmaisen massivinen tai tämmöinen. Ehkä tämä tämmöinen on juuri Se Suuri Suomalainen Romaani. Se Oikea. Massiivisromaaniin pitäis tunkea kaikki MM-kullasta Mämmiin, Ruileivästä, Salmiakista, Saunasta Sauvakävelyyn, ja ne pitää vielä liittää johonkin satojen sivujen yyberlaajaan Suomikaareen, tässä nämäkin mainitut mahtuvat yhden sivun luetteloon. Mämmiä Saunassa!

Black Report (Japani-63)

Gialloissa määräenemmistöä pitää hallussaan itseoikeutetusti tietenkin italogiallot. Sitten tulevat varmaan spanskigiallot, brittigiallot, germaanigiallot. Japsigiallot ovat harvinaiempi, jopa olematon ryhmä. Tämä sukeltaa juuri siihen olemattomuuteen. Sikapomo on maljakko/vaasimurhattu. Tästä alkaa japsiharvinaisuus, nimittäin dekkaridraama ja oikeussaleilu ilman irstailuita, politikointeja. Iänikuista työhierarkiaa kyllä korostetaan, käytetään. (Syystäkin.) Tylsä. Ei tuo mitään uutta oikeussalidraamaan, oikeussaligennreen, oikeussalidraamagenreen.

Black Test Car (Japani-62)

Eriskummallinen elokuva japanilaisesta maansisäisestä teollisuusvakoilusta. Eriskummallinen, mutta julman toimiva. Kuvauksessa pientä avantgardismia, paljon eri ryhmittymien kokouspuheita, jotka antavat teokselle sähäkkää sisältöä. Tyypit menevät vaikka kuinka pitkälle; Firman mies, sikamies laitattaa, naitattaa (sillä muuten ei mennä naimisiin) tyttöystävänsä prostituoitu-vakoojaksi. Vakoil(u)un vökivaltaan kyllästynyt nousukas->pudokas puhuu: "Olemmeko me poliiseja? Olemmeko me etsiviä? Onko tämä poliisiasema? Sinusta on tullut entistä etsivämpi? Olemmeko me yakuza?" Lopussa tyypillisen toimivaa japanilaisteemaa; Mies ja Nainen rauhoittuvat merenrannalla. Mieli puhdistuu. Pahimmat p*skiaiset jäävät kostonkierteeseen, limboon, noidankehään, pudotukseen, syöksykierteeseen, syöveriin ... Vaihtoehtoja on monia, mutta kaikki samanlaisia, kaikki huonoja, kaikki alaspäin. Tai ainakin ollaan reunalla, silmät edessä, selässä, sivuilla... Fiktiota, mutta onko kaukana dokumentista, totuudesta??..

Private Vices, Public Virtues (Italia-Jugoslavia-76)

Tämä mestariohjaaja Miklos Janscon elokuva on avuton, onneton seksi-pornofloppi. Vaikkakin perustuu `tapaukseen`, niin tätä kikattavaa, tollonauravaa, koko- ja puoli-iho-paljaspintaparaatia on hyvin vaikea uskoa vanhan ajan vanhan vallan kaataja- ja uuden `samanlaisen` nostajafilmiksi (keisari kumoon, uutta kohoon..), sillä niin surkea tämä "Cannes-sensaatio" on, Huonon näyttelemisen ja idioottimaisten ideoiden, ratkaisuiden, toteuttamisten `juhlaa`, tuhlaa..

The Comic (Englanti-85)

"In this world people do not survive. They only exist." Tökerön huonosti, mutta `mainiosti` sisustetetussa, ulkoistetussa (kuivaa heinää kaduilla ja pihoilla) post apokalypse/wanha Englanti kaupungissa umpioranssitukkainen (teddylippa edessä, takatukka takana) nouseva (paikallaanpysyvä) stand up-koomikko raivaa tieltään alan `ison` `staran`. Tästä alkaa `menestys`... En tiedä onko tämä eräänlainen Liquid Sky-tyylisten outoscifailuiden halpisali(s)tus vai yli(s)tys (en ole todellakaan mikään Liquid Skyn`kään fani, ja kun ei pidä `alkuperäisestä`, niin `uusversio` òn``ok` , no ainakin pikkupiirun parempi), mutta onhan tämä aivan kauhea. Niin kauhea, että bluray jää hyllyyn, mutta en tiedä että enää katseluun... Liquid Sky muuten ei jäänyt hyllyyn... Vielä vähemmän katseluun... "Let this be the lesson to you all!" `I don`t warn you. I don`t threaten you. I just tell you.` -> `Don`t do as I do. Avoid this film. I want this all only for myself!` Ja "This film was made with the help of many people. I thank them all." on hieno lopetusslogan.

Pervertissima (Belgia-72)

Nuori naistoimittaja tutkii Suurkaupungin syntistä elämää, osallistuu ja "osallistuu" sen pauloihin, pintaan ja syvyyksiin. Tasalaatuista- ja paksua `törkyä`, mutta on ihan onnistunut, toimiva kokonaisuus.