Roskasta versoo taide. - Elokuvat elää, sarjat sucks! Etupäässä elokuvaa. Näkyjä, täkyjä..
keskiviikko 6. marraskuuta 2024
(The Man) Behind The Mask (Englanti-44)
Michael Powellin kiehtovan sekava ja sekopäinen `versio` (alkuperäinen Maskimies, Man Behind The Mask [-36?] ilmeisesti kadonnut?) jopa scifistisestä kidnappausdraamasta joka alkaa rikas-nuoriparin naamiaisjuhlista, joissa varastetun asun alla asuu ja toimii roisto-ryöstäjä. Varsinainen ryöstö on poliitikon(?) tyttären ryöstö hullun astronomin toimesta toimivan, tyylikkään alkeelliseen art deco-tähtitorniin. "Itämainen" turbaaniguru myös mukana pulpissa. - Kreisiä kioskikirjallisuuselokuvaa. Tämmöinenkin puoli Powelilla, Powelissa..
Hotel Splendide (Englanti-32)
Mainio komediatrilleri mainiosta, itsestään liikoja luulevasta, jäykästä, mutta puheliaasta stiff upper lip rivivalkokaulustöntekijästä joka perii hotellin (jonka alle on kätketty ryöstettyjä koruja, josta miekkonen ei tiedä mitään, mutta paikalle saapuvat roisto-hotellivieraat tietävät) ja juttu ja mies muuttuuvat vielä mainoimmiksi. Michael Powellin(!) ohjaus on loisto- ja toistokomedian kermaa.
maanantai 4. marraskuuta 2024
Murder Party aka aka The Night at The Party aka The Night of The Party (Englanti-34)
"It^s a great game, murder!" Michael Powellin uran alkupään tuotanto. Rikasporukka, jopa monarkkikin mukana juonessa, pitää `perinteiset`murhapartyt, mutta överiperinteisesti tietenkin sattuu oikea murha. Jaarittelu ennen partya kaikenlaisine suhdekuvoineen (mukana myös rikastytön ja miespalvelija-sihteerin säädytön suhde) todella unettavaa tavaraa, mutta partyt parantavat tahtia ja varsinkin lopun kymmenminiuuttisen oikeusistunnon täysin uniikki lopetus. (Miten hän muka pystyi saamaan, tuomaan aseen sinne?) Kuivan ilkeän iskevää brittilauselmaa myös ripotellaan pitkin poikin partya ja murhakrapulaa: mm "Hän ei piittaa, välitä maineestaan. Eikä muiden." , "I am sick of doctors." Mainiosti, mukavasti, nerokkaasti saatu jaarittelu, party ja ratkaisu tuomittua tuntiin. P.S. Genre-elokuvan (varsinkin Jess Francon) ystäville: Erään hahmon nimi on Howard Vernon.
lauantai 2. marraskuuta 2024
Pom Pom Strikes Back (Hong Kong-86) "Iloista" irvistelyä..
"Huumoei"syöpä, syöpä"huumori" leviää katsojaan... No, kun "huumoriin" sukellettiin, niin jatketaan "huumorilla". Ja tietenkin vielä Hong Kong-"huumorilla". Ja sukelletaan sen "huumori"lajin ja paikan syvään likaviemäriin, eli Hong Kongilaiseen poliisi-idiootti parivaljakko"komediaan". (Ketkäpä muutkaan ketkut kuin Richard Ng ja John Sham, eli Chau ja Beethoven.) "Pojilla" on aseet jousipyssystä, ritsasta sinkoon, ilmeet iloisesta irvistelyyn ja varsinkin siihen irvistelyyn, sillä tämähän on Hong Kongilaista idiootti-irvistely"komediaa" ja kun Hong Kongissa kerran (valitettavasti useasti, sillä tämä on valitettavasti elokuvasarja) ollaan, niin "Huumoria" pitää repiä ilkeistä, niljakkaista, oudoista, "rajuista" typeristä aiheista: "Huumoria" heitetään, hersytetään, "komediaa" "kehitetään", "vitsiä" väännetään mm myös syövästä. Ei kutenkaan käännetä kirurginveistä haavassa, sillä syöpä onkin aiheeton epäily.. Silti tämä on Pom Pom- poliisi"komedia"-elokuvasarjan (juonet aina: parivaljakko pelastelee naisia ahdingoista, liemistä, pulista...) `parhaimmistoa`, mikä on erittäin paljon, ylikanttiin sanottu, mutta kuitenkin kokonaan kotonaan katsottu.. P.S. Pitää kuitenkin kehua elokuvan alkua, mutta se muuttuu lopuksi mitättömyyden multiveisuksi: Pojat hyökkäävät terroristien pesään mainituilla jousipyssyllä ja singolla, tehtävän "tehtyään" hyppelevät vuoristokiipeilijöiden naruhyppelyä muuria alaspäim, mutta lentävät suuren ikkunan kautta helvettioloiseen-valoiseen kellariin (jossa nainen vankina), ruutuhyppelevät ansakivilattian läpi, ja sitten läväytetään se iki-ikiaikainen tylsä`ratkaisu` ilmoille.. Koittakaa arvata, mikä. Se liittyy erääseen joka-aamuiseen, päiväiseen, iltaiseen, öiseen ihmistoimintoon...
The New Legend of Shaolin (Hong Kong-94) Vauvalorut, Taaperotuokiot..
No, nyt on oikeanikäinen, (n)oloinen, aito `kiddi`, eikä nuori mies kuten edellisessä! - Jet Li`n esittämä hahmo pelastaa vauva-taaperon verijälkilöylystä ja he lähtevät Shogun Assasin "tyyliselle" (huomattavasti gorettomammalle) matkalle, mätölle hevosen ja reppuselässä. Pään päälläkin taapero tönöttää! - Tämä olisi pitänyt tehdä kasarilla, sillä tämä ysärin, aina yö höyrysinisumukuvaus ei meikäläiseen iske. Eikä tämä taaperointi yleensäkään. Tässä on, ARRGH, tietenkin jopa taaperojengi!(Heidän selkiinsä on tatuoitu aarrekartat!) No, heidän keskenään käymät lennokkaan raivokkaat, raivokkaan lennokkaat kung fu`t kohottavat vähän pöljäkertoimia, mutta vain vähän. Samoin kun he kung fu`aavat lentävillä kakaraketjuilla, taaperotorneilla, wretling-hypyillä aikuiset kumoon. Vielä vähemmän. Ja huumori (esim vampyyripuijaus porkkanat, purjot, herneenpalot huulessa) on ihan yhtä tyhmää kuin kasarillakin.. Arvio: "Chicken ass!", Kananpaskaa.. Näin kiroilevat "karut". "rajut", "rohkeat" lapsetkin seoksessa, teoksessa.. "You eat chicken ass, now I eat your ass!" No, tulitukki-kung fu (tukki joko käsissä tulisena lyöbtikappaleena tai kung fu palavan tukin päällä) on hieno vilahdus..
The Kid With The Golden Arm (Hong Kong-79) Hopeaa, kultaa, kuparia, rautaa miekassa, peitsessä päilyy..
No kyllä maistuu! Mutta missä miekkamies? Hopea-kultasellainen.. Elokuvan alussa palatsiin ryntää kuole-tapa-sanalla-sanoilla miekka-sapeli-millä lienee selkä`tatuoitu` kuoloon kaatuva mies. Sitten alkuteksti-esitellään Neljä Kovaa; Kultakäsi`kiddi` (ei ole lapsi, mutta nuorin porukasta, ei käytä lisäaseita, ei usko lisäaseisiin, käsi on ase 1]), Hopeappeitsi, Rautaviuhka/"haarniska, panssari"), puskeva Kuparikypäräpää. Outo, ettei miekkamiestä. Mutta nainen löytyy. Ja tyypit nimeltä Iso ja Pikkukirves. No, eipä ole kaikki kultaa mikä kiiltää, mutta kulta on kyseessä} muuten vahvasti; Valtavasta kulta(kärry)lastista kamppaillaan. Eli alun palatsiporukka taistoo nelikkoa vastaan. Ja toisinpäin. ja monenpäin; Mukana mm ylityypillisistä ylityypillisin iso- ja pieniviinikannu-kunng fu`aaja ja matsit matsaantuvat ylityypillisistä ylityypillisimmissä `maisemissa`, kaikuvissa studiometsissä. Niinkuin aina näissä.. -> Mutta ihan kovaa kamaa, kun ei ole niin täyteen ahdettu, muurattu, tungettu kuin edellinen. Ja on tässä niitä miekkamiehiäkin... 1] Ja jotta "balanssi" "säilyy", mestoilla myös "Iron feet kid."
Martial Arts of Shaolin (Hong Kong-86) Puujalkaspagaatista turvotukseen..
Matsimättönärästys, matsimättöähky.. Onpa yligeneerinen nimi tällä ensin harjoitellaan, sitten taistellaan-varsinkin ryhmäakrobaattisesti(Jet Li tietenkin yksinäänkin)-elokuvassa! Ja niitä harjotteluita ja taisteluita sitten riittää ylipalttisesti tässä juoneltaan ylitavallisessa (paharoistoklaania ja sen paharoistopomoa, järjestettyä avioliittoa jne...) teoksessa. Harkkoja (ei kulta, niitä seuraavassa.. tässä mm näytöksessä puujalkakung fua ja spagaattia) ja matseja, taistoja riittää niin että niistä tulee akrobatian, kung fun ja martial artsien juhlaa ja tuhlaa; akrobatianärästys, kung funärästys, martial artsnärästys -> akrobatiaähky, kung fuähky, martial artsähky. Ja turvotus... (toistoa elokuvassa ja arviossa..) Mutta eiköhän martial arts taas maistu kun vähän pieree, röyhtäilee, sulattelee...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)