Sundelbolong (Indonesia-81) Mukavan mielipuolinen (tai jopa kokohullu, ei puolikasta!) juoni, mutta gorekierrettä, vierrettä olisi juomassa, seoksessa (SEKOksessa) pitänyt olla enemmän, rymäkämmin, tymäkämmin...

Barry Prima ja Suzanna Samassa Elokuvassa!!..Elokuvan alussa prostituoituzombi heittää, suoltaa (ilman suolia kuitenkin valitettavasti, vaikka zombi onkin), aika paksua tekstiä: "I used to be prostitute. I used to be happy." Sitten hän kääntää koko alkutekstien ajaksi selkänsä jossa leikkiä ja lihaa lyövät, syövät kärpäset ja madot.. (Elokuvan gorekertymä on näin hiljainen, mutta ei siis enempää kiljainen, niljainen, mutta se on suht katsottava, ok..) Alkutekstien jälkeen seuraa koston kaava, kierre ja kulku...: Mies (Barry Prima) rakastuu prostituoituun (Suzanna) ja vie hänet kotiinsa, pois, naimisiiin... Mutta mies on joku armeijan tai muun laivakapteeni ja joutuu jo heti hääpäivänä lähtemään tärkeälle yhdeksän kuukauden tehtävälle.. Ja nainen huijataan heti takaisin väkisin väkivallalla prostituutiobisnekseen ja joutuu joukkoraiskatuksi. Oikeudessa nilkkipuolus- ja tuomari vapauttavat syylliset koska `nilkki on aina nilkki` ja "Prostituoitu on aina prostituoitu." Tuon isoissa, oikeissa, paksuissa lainausmerkkeissä olevan lauseen sanoo tietenkin nilkkituomari. Sitten nainen huomaa olevansa tietenkin vielä raskaanakin (painajaisissa leijuvia vauvoja, lattiat täynnä itkeviä, konttaavia, ryömiviä vauvoja) ja tappaa itsensä.. Sitten kumman kevyesti, kylmästi vaimon kuolemaan suhtautuva mies ("Jumalan tahto.") saapuu paikalle, mutta kohtaa lähes heti naisen kaksoissisaren (joka taas on kuollut jo kymmenvuotiaana, mutta on nyt aikuinen nainen) ja varsinainen kuoleman kostokeissi alkaa... - Ihan kiharaisen kilahtava, kilahtavan kiharainen juoni, mutta se olisi tarvinnut kovempaa gorekierrettä- ja kääntöä ja vielä villimpää witchivääntöä. Se olisi tarvinnut lisää laholihaa zombin päälle, mutta on tässä kuitenkin koko ajan hyvän kinon vino tunnelma.. Ja pitää vielä painottaa, että kyseessä on kuitenkin hyvä, onnistunut elokuva, tunnelma on tosiaan koko ajan kohdallaan ja sitä kaivattua, kaivettua, kekseliästä goreakin (taas tosin, tosin taas vilahduksena) tulee lopussa kun kakkospahis heitetään parvekkeelta sähköjohtolangoille palamaan ja ilmassa leijuvat lävistävät, kuristavat käsivarret kulkevat, kuristavat käsivarassa.. Kuristavat, puristavat, lävistävät...