Roskasta versoo taide. - Elokuvat elää, sarjat sucks! Etupäässä elokuvaa. Näkyjä, täkyjä..
perjantai 2. heinäkuuta 2021
Godard Mon Amour aka Le Redoutable (Ranska-2017)
Jean-Luc Godard (Louis Garrel) rakastuu 60-luvun loppupuoliskolla Anne Wiazemskyyn (Stacy Martin) ja (porvarilliseen) vasemmistoradikalismiin. Porvarillinen suluissa, koska Godard piti Itseään ankarana ja tiukkana vasemmistolaisena, ankarampana, tiukempana kuin monet muut porvarivassarit, vaikkakaan ei Itse hylännyt mitään porvarillisen elämän tunnusmerkkejä, vaikka puheidensa perusteella niin olisi luullut. Tärkeä sana on juuri tuo Itse, Godard puhuu maailmanvallankumouksesta, mutta on sekä nais että myös varsinkin vallankumousrakkaudessaan rakastettava, mutta myös itserakas ja omahyväinen, mutta myös marttyyrimäinen. Yksinomaan ristiriitaiseksi persoonaksi en Godardia kutsuisi, ennemminkin, enemmänkin rakennetun ristiriitaiseksi. - Michel Hazanaviciuksen (The Artist) hienosti ohjaama ja pääparin upeasti näyttelemä elokuva on hauska ja kyyninen komedia kautta historiarekunstruktio historiallisin faktoin ja taiteellisin vapauksin. Hazanaviciuksen ratkaisu käyttää Godardin elokuvien teksti -ja värimaailmaa (vai väri -ja tekstimaailmaa) kohtausten jakajina, välillä on juuri se yksi ja ainoa oikea ja onnistunut toteutustapa. Godardhan kirjoitti, puhui, toistamistaan toisti ja toitotti `Images`eista, käytti ilmaisua, sanaa `Images`, ja sehän jos mikä on hyvää, toimivaa toistoa ja toitottamista. Laaja sana. Elokuva ja Godard pyörii juuri elokuvataiteellisen ja `radikaalin` ja `vallankumouksellisen`, `radikaalin vallankumouksellisen` elokuvaohjaajan vedenjakajalla ja hän tutustuu samoilla heittomekeillä `kapeutettuun` elokuvantekijään jne Jean-Pierre Goriniin ja Dziga Vertov-ryhmään. Bertoluccin ja Marco Ferrerin kanssa Godard tappelee, siis sanallisesti. Ja polttaa siltojaan edestä ja takaa. (Garrell-Godard: "Politiikka on kuin kengät, on oikeaa ja vasenta, mutta viime jalassa [blogistin muunnos, väännös] haluat kulkea avojaloin." Ja Godard-Garrel sanoo Maon sanoneen: "Paskantaminen ja piereskely tekee hyvää vatsalle.") P.S. Katujen joukkokohtaus-mielenosoitukset ovat todella massiivisia, ei mitään halpisnurkkailua, mutta Cannesin elokuvajuhlien kapinalopetuksesta kuullaan vain radiosta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti