The Secret Partner eli Salainen kumppani (Englanti-61)

Edellinen kiristi katsojaa, tässä ilkeä, paha hammasalääkäri on kiristäjänä.. Parempi kuin edellinen.

The League Of Gentlemen eli Pankkirosvojen kerho (Englanti-60) Haist heist-huumori!!..

En haista, sillä: En ole mikään heist-elokuvien ystävä, mutta entä silloin, sitten kun mukana on huumoria? No, kyllä tämän britti"huumorin" kiristäen, kivistäen katsoi ja kesti.. Silloin on kyllä hyvin kaukana huumorista kun brittihuumori on laitettu lainausmerkkeihin.. Eli eipä juurikaan huumoria, no, mitä nyt aivan elokuvan alussa suittu pukumies (Jack Hawkins) nousee katuviemäristä ja nousee Rolls Royceen.. Hän on Toisen Maailmansodan kenraali joka kokopakolla kokoaa pankkiryöstöporukan saman sodan salatuista, surkeista, epäonnistuneista upseereista (mm Richard Attenborough, eli näyttelijyys kunnossa), eli eräänlainen kiristys käynnissä.. Itse toiminta, varsinkin itse ryöstö kadun ja pankin savuttavine savupönttöineen (ryöstäjillä totta kai, tietenkin kaasunaamarit..) on kekseliästä ja komeaa jälkeä, mutta se ratkaisu miten ukkojen sitten käy on valitettavasti konkreettisen lapsellinen, kuin huonosta, pökkelötä, pöljästä, pösilöstä poikien jännityskertomuksesta, ja se ratkaisu latistaa, litistää koko kohtauksen ja samalla koko elokuvan lattanaksi, littanaksi. lättänäksi...

Panther Women (Meksiko-67) Pantterinaisia, kaappivampyyreita ja tietenkin liekkejä ja luoteja kestävää viittawrestlaajaa lähes kainaloihin, yli navan yltävissä valkohousuissaan...

Eräs saatanasuunta, saatanallisuussuunta tuhoaa taas erästä sukua viimeiseen mieheen ja naiseen, mutta ei lapseen, hänet jätetään pääjehulle uhrattavaksi.. Mutta he jättivät huomiotta naiswrestlaajat sekä uuden tuttavuuden, joka ei ole Santo eikä edes Blue Demon, vaan Angel, enkelinvalkoiseen valkomaskiin ja yli navan ja melkein kainaloihin vedettyihin valkohousuihin pukeutunut wrestlingtankki. Yläkroppa hänellä on paljas, siviilissäkin.. Tosin on hänellä poliisin apuna ollessaan myös uudesta metallista, baritoechista (!sitä käytetään myös avaruusraketteihin!) tehty viitta joka kestää luoteja ja liekkejä. Ja kun häneltä kysytään "Miksi maski aina päässä?" Hän vastaa: "Olen oikeuden palvelija, ja oikeus on kasvoton." Paitsi lopussa laittaa kyllä maskin naulaan (tältä erää?), mutta kasvoja ei näytetä.. Takit or liivit naulaan? Onko Angelin ainoa esiintyminen, en jaksa tarkistaa, tästä tulee, tää on muutenkin jo niin pitkä teksti... ... ..--- Tällä kertaa tämä Rene Cardonan filmi on mustavalkoinen ja tunnelmallinen (johtuen paljon tuosta mustavalkokuvasta)e, ja kummallinen, sillä tämä sisältää käsittämättömän paljon käsittämättömyyksiä, kökköyksiä: Suvun pääjehu on rakastunut naiseen, jonka pantteripahuus pitäisi näkyä kilometrien päähän (hänellä on voimakkaat "ilkeän, pahan naisen meikit ja silmät", ei kuitenkaan "siviilissä" pahimmat noitameikit ja paksu, valkoinen pantteriraita tummassa tukassa), mutta silti poliisikin saa naisen pahuuden selville pitkän ajan kuluttua (Angel ja lapsi tietenkin heti, mutta tolloaikuiset ei), ja, mutta silti poliisipäällikkö ei aio kertoa "vielä" naisen pahuutta miehelle, joten naimen tappaa pantterinkynsihirviöksi muuttuneena miehen! Hyvä poliisipäällikkö, hyvä!!.. Mutta jostain käsittämättömästä syystä tyyppiä ei moitita ollenkaan. Kaikki haukut (mm "Mental midget") kaadetaan tärisevän ja irvistelevän funny sidekick-poliisin päälle, hänhän hävisi gangsterikääpiöllekin. (Matsit olivat muuten hienosti leikattua pyörintää) Lisäksi pantterinaisen nimi on ` ihmiselle oudosti, pantterille ei` Tonga, mutta ei siitäkään välitetä mitään, mies vain huutaa jatkuvalla syötöllä "Tongaa" sekä talossa että metsässä, kun nainen katoaa vähän väliä pantteripoluilleen.. Kökkökohtaus on kun nainen jätetään yksin huoneeseen kun mies lähtee hakemaan drinkkejä ja nainen tappaa kanarialinnun (jonka kuolemaa mies eikä pikkutyttö pidä minään?!) ja taas häipyy, katoaa johonkin, eli kaappiin, josta hänet löydetään tikkutollona toljottamassa, ja hän sanoo kaappiin katoamisen olleen "pränkki", lintukuoloon tollopari ei naista tietenkään yhdistä.. Vielä kökömpi juttu ovat ehkä kökköhampaisimmat vampyyrit elokuvahistoriassa ja kaikkein kököin heistä löytyy taas tietenkin tuosta riivatun kaapista! Uhri muka kaapin avatessaan kauhistuu suunnattomasti,luulen, että kohtaus on jouduttu ottamaan useaan kertaan, sillä niin naurettavan näköinen taas tikkuna tuijottava kaappivampyyri on.. (Ja tietenkin tämä leffa on tehty äärimmäisen vakavissaan, vakavikot eivät huomaa jatkuvasti eteen tulevia vikoja, mokia ja munauksia...) Ja sanottakoon että nämä hammashrviöt (hampaat välillä etu, välillä sivuhampaissa törröttämässä) ei ole tarkoitettu vampyyreiksi, vaan panttereiksi, mutta panttereina (kökkökynsihanskat, tollo tupsupäähine, ja ne hampaat) ne ovat vielä epäuskottavampia, vaikka ovatkin juonenkin mukaan puettuja "panttereita", niin joku roti ja taso pitää pukemisessakin olla... Mutta itse päähirviö on pelottavan näköinen, omaa myöhempien vuosikymmenten kauhukasvokerrostumaa---- Tämä tunnelmallisuuden, käsittämättömyyksien ja kökköyksien kauhukavalkadi on oikein monipuolista mietintämössöä, että miksi kaikki nämä, tämä?...

Batwoman aka The Bat Woman ("Häntä on vaikea kuvailla sanoin.") (Meksiko-68) Akvaariokauhua ja toimintaa: Tappajakultakala + wrestlaajanukke: Maailmanvalloittaja`mies`!

Muovikalansilmäkameraa, eiku, eli siis kamera kameroi perinteisen kumikehoisen, muovisilmäisen hirviön mellastamista... Elokuvan alussa kaksi poikaa on vetelemässä käsin kalasiimaa kukkulan päällä alla vaahtoavana, valtavana kuohuva meri. Seuraavassa sekunnissa he ovatkin siimoineen rauhallisella, tyynellä rannalla kun he huomaavat meressä ruumiin... "Jälleen uusi atleetikon, wrestlaajan murha!" Asiaa alkaa hoitamaan Batwoman, siniviittainen sinibikinibeibi (lepakkopäähinekin on sininen!) , mutta on välillä cowboy, eiku cowgirl, cow-woman-asussa, ja tietenkin kun Meksikossa ollaan niin wrestlaaja-asussa... ("What an extraordinary woman!") 1] --- `And what an extraordinary film!": On tietenkin hullu tohtori (`SelFISH madman!`) joka vähemmän jos ei yhtään tietenkin kehittää pienessä akvaariossa ihmis-kultakala-hybridiä, ihmis-amfibijybridiä (se käy niin, että johto kalaan ja myöhemmin pieni nukke akvaarioon!?), ja kohta maa-vesihybridit tuovat kauhun, pelon ja vallan maailmaan!!!... ... Te tietenkin ihmettelette kuinka kalamies(sic)-mieskalanukesta iso hirviö? No, merenpohjassa on "tietenkin" vanhan laatikkokameran näköinen laite joka säteellään herättää ja kasvattaa nuken, herättää hirviön!!.. Mutta miksi sillä on muoviset rautaverkkosilmät, (ja tietenkin hirviöstä herää se perinteinen kysymys;) ja keho kumia? Näm Ja seuraavaksi tohtori suunnittelee `kalanaista, naiskalaa`ja arvatkaapa kuka hänellä on mielessä? Kivaa ja värikästä Rene Cardona-hömppää. 1] Häntä kuvaillaan myös näin: "Häntä on vaikea kuvailla sanoin."

Succubare (Taiwan-77) Kauhua, kirurgiaa, komediaa, kung fua --- Matoisesta kirurgigorekauhusta vampyyrikauhuun kiinalais-naiskylässä...

Iljettävää Itää.. Aika, jopa aniharvoin elokuvassa itsessään kehutaan sitä, mutta tässä lukee heti alussa: "Incredibly fantastic... Succubare" (Pitäisi lukea: "Sickly strange.") Luulin ensin että tämä on kauhua kung fu`lla tai kung fua kauhulla, mutta tämä on kauhua, kirurgiaa, komediaa ja kung fua. Tässä järjestyksessä. Ja hiiriä haukkaava, rottia rouskuttava, sammakoita syövä, pikkuliskoja pureva pappa, patu.. EI!!.. YÄK!!.. --- Kiinalainen käärmeinen, maaginen, myrskyinen, myyttinen naiskylä ja hyppimättömät, pomppimattomat vampyyrit... Sopivaa, `sotivaa` sotkua viikonloppuyöhön.. Ei-aito matoinen kirurgikauhugore suht harvinaista "herkkua". Mukana myös valitettavasti(,) valitettavaa koiran grillausta, lehmän lahtausta jossain juhlissa.. Koiran kaluamista ei onneksi näytetä.. Tätä elokuvaa ei voi, saa suositella..

Ohjaajana jälleen, taas Godfrey Ho! ja näyttelijänä Richard Harrison: Black Ninja aka Ninja: Silent Assassin (Hong Kong-87) Musta-asuninjaa... + muita värejä...

Tuo jälkimmäinen nimivaihtoehto taitaa olla se tunnetumpi, virallisempi ja Musta Ninja on ihonväriltään musta (kuten oli esim Jim Kelly Mustassa Samuraissa, tai tuntemattomammat kehot ja kasvot vaikka Mistassa Draculassa tai Frankensteinissa.), ja on polliisi ja musta-asuiset roistot taas perinteisesti niitä musta-asuisia ninjoja.. Tämän Godfrey Ho`n ohjaaman (kenempä muunkaan) ja Richard Harrisonin `pääosittaman` elokuvan alku on eeppinen ja jylhä, ja tietenkin myös absurdi ja obskuuri (koska parvaljakko Harrison, Ho, tai pannaanpa nyt tietenkin perinteisesti ohjaaja ensin, Ho ja Harrison), siinä on muutamaan minuuttiin mahdutettu mahdottomia: Ensin käyrämiekkaa, sapelia heiluttava Harrison, savukoneen savu ja säleverho siipaloitsevat, täyttävät huoneen, sitten Harrisoni viskelee NinjaTähtiä tikkatauluun!!??.. Sitten siirrymme johonkin raunion `huipulle`jossa rahasalkkua ja pakontipussia täynnä patonkeja olevat miehet joukkoineen kohtaavat.. (Eli patongeissa muutakin jauhoa kuin leipäjauhoa..) Ja sitten tietenkin aletaan ammuskelemaan ja lähes kaikki kuolevat, siis lähes.. (Oliko siellä poliisejakin?) --- Tämmöiseen taloudelliseen, tanakkaan minuuttitäyttöön elokuva ei enää jaksa, kykene, osaa, pysty, viitsi, mutta yksistää jo tämä alku vie leffan kauheimpaan, eiku siis kauneimpaan kaanoniin...

Ohjaajana roskanero Al Adamson: (The Possession Of) Nurse Sherri (USA-77)

Puoliverinen haudantakais-maanalaismanailu, jossa sairaanhoitaja manataan miedosti. Mukana aavikko-kulttijohtajan kuolemaa, mustan sokean miehen kanssa naintia sairaalasängyssä sairaanhoitajan kanssa (ei Sherri), vanhan cowboykääkän selästä sisään vatsasta ulos-talikkotappoa (ainoa varsinainen goretus, muut ovat verta veitsissä, kasvoissa ja käsissä-osastoa), haudankaivuuta ja ruumiinpolttoa... Kyllä tämän katsoo. Tämä oli kai pikkuisen `pornahtavampi`-vamppiversio..