Roskasta versoo taide. - Elokuvat elää, sarjat sucks! Etupäässä elokuvaa. Näkyjä, täkyjä..
keskiviikko 8. lokakuuta 2025
Arch Hall, Jr: The Sadist (USA-63) (Everything here is) Dirty and Greasy.
Eksploitaatioelokuvan ensimmäiset viisitoista minuuttia kaksi miestä ja yksi nainen huhuilevat peräperiferian autokorjaamon pihalla omistajaa.. Näin sitä eksploitaatioelokuvaa tehdään! Vai tehdäänkö? No, ei tehdä! Ainakin alku on aneemista, ankeaa antieksplotaatiota, mutta sitten alkaa tapahtua.. Tosin siellä sitten tavattava hahmo The Sadist Sadisti (Arch Hall Jr) on olemukseltaan myös aika anti-antia: Hitaalla hitaasti kulkeva käyvä ja kummallisella kylkimyyryllä kulkeva isohampainen sirrisilmäinen, suppuhuulinen, suupielet alaspäin oleva hemmo jonka aito tai opeteltu keskilännen nenäpuhe käy, kulkee myös hitaasti hitaalla. Ei siis pelottava periaatteessa. periaatteessa pelottava, mutta tanakat, tehokkaat, törkeät teot puhuvat puolestaan nopeammin. Hallin näyttelemässä ylinäyttelevässä Sadistissa on kuitenkin yhä enenevää antikarismaattista, hullun antikarismaattista vitutusvoimaa, hahmo alkaa vituttamaan, aluksi hän vain tylsistytti, ihan kyvä kusipäähahmon kuoriutumis- syntymisprosessi. Huono ja hyvä asia on että koko elokuvan ajan ollaan tuolla periferiapajan pihamaalla.
Mimsy Farmer: Road To Salina eli Salinan painajainen (Ranska-Italia-70)
Nuori mies saapuu `aavikon` huuoltoasema-baari-omistajien kotiin ja vähän sekava vanha nainen luulee miestä kadonneeksi pojakseen, Rockyksi (joka, jota mies ei ole) ja naisen tytär, nuori nainenkin (Mimsy Farmer!) väittää näin, mutta taitaaa tietää totuuden: Alkaa miehen kanssa eroottisen suhteen. Tämä suhde on elokuvan suola ja pääasia. (Paljon parivaljakon paljasta pintaa..) Mutta missä on oikea Rocky? Mitä hänelle on tapahtunut? Mitä on bensapumpun alla? Mitä yleensä tapahtuu aavikon kuuman alla? Ja meren. Kestääkö suhde? Kestävätkö hermot? -- Oiva, hellehurmainen ja virkistävän merenvaaahtoinen kuumasuhde-elokuva hellehippien ja kaukukulkureiden maailmassa rauhaisenraukean lauleskelun tahdissa.
sunnuntai 5. lokakuuta 2025
Brittidraamaa: Portrait of a Sinner aka The Rough and The Smooth eli Raakaa ja hellää (Englanti-59)
Ulkomaisen(,) naisen sivuun, syrjään osoittama elokuva.. Myös jahkaamisella, laahustamisella pituudella, puhepapatuksella pilattu, suttuisuudella silattu..
Villiä ajoa. Kolme kolmikkoa, Kolme trilogiaa... Ennen Mimsy Farmerin kovaa giallokolmikkoa oli kaahauskolmikko ja niiden jälkeen kauhukolmikko...
Joo, tosiaan, en muistanutkaan että Mimsy Farmerilla oli ennen kovaa giallokolmikkoa (Four flies on grey velvet, The perfume of the lady in black, Autopsy) kaahauskolmikko helvetin enkelit ja autopaholaiset leffoja (Hot rods to hell, Devil`s angels, The Wild Racers) ja niiden jälkeen kauhuolmikko (Black cat, Body Count, The Blonde mystery). Viimeksi mainitun elokuvan nimi kertoo genreä enemmän henkilöstä, Mimsy Farmerista.. Näistä ehkä tulee tipotellen arvioita, mutta ei missään muodossa, nimessä lähiaikoina...
lauantai 4. lokakuuta 2025
Mimsy Farmer: Riot on a Sunset Strip (USA-67)
Upea Mimsy Farmer pääosittaa tätä muka hippinuorisoa (tai yleensä nuorisoa) ymmärtävää (mm jatkuva lakoninen, lakonisen ymmärtävä kertojanääni) elokuvaa. Garagebändikatras-kattaus on myös upea: Standells, Chocolate Watch Band, Enemies(!) Heti alussa tuleva Standelsin "Riot on a sunset strip"-biisi laulavine rumpaleineen (tätä harvinaisempaa myöhemminkin) ja sanoineen ("Bright lights evertwhere, pretty girls with long, long hair, what`s the matter with people? They don`t care!") ihan täyttä esi-new wavea, esi-uutta aaltoa!!.. Aldo Ray toisessa pääosassa `ymmärtävänä` poliisipäällikkönä ja Farmerin hahmon hylänneenä isänä. Mutta kokonaisuutena elokuva ymmärryksen ja paheksunnan pannukakku, puolikypsä sellainen.. Ja lopetus on lämmin, mutta löysä.
Rat Fink (USA-65) Aikalaiseksi aivan pirun ahdistava ja ankara filmi..
Jos edellinen oli kiva viattoman rokkarin nousu viattomaan rakkauteen, rokkaukseen, niin nyt se rokkarikiipijä on täysi kananmunia laskevan, lyijykynänpäätä nuolevan kusipääisän umpimulkkuaivopoika. Elokuvan alussa hänet nähdään junahoborokkarina kitaroineen, kasseineen. Ja tämähän on aivan saatanan synkkä tarina heti alusta alkaen: "Joku" heittää bensaa ja tulitikun kauniskasvo-rokkarin Tommy Loomisin autoon kun hän on lähdössä naisfanitäydeltä keikkapaikalta.. Elokuvassa on tuotu hyvin esiin kuuskytluvun puolivälin puolihippi, esihippimaailma.. Yksi hirveimpiä paikkoja on eläinlääkärin takahuoneen ihmisaborttihuone! Aikalaiseksi aivan pirun ahdistava ja ankara filmi.. P.S.Älä missään nimessä sekoita umpihulluun Rat Pfink a Boo Boo`hon. Elokuvassa muuten sama Capitol Recordsin ympyräpyörötalo kuin edellisessäkin! JA TORILLE! Elokuvassa on sivuosaesiintyjien listan ensimmäisenä Imdb:n mukaan ainoassa roolissaan Sirkka Ottonen!
Arch Hall, Jr.: Wild Guitar (USA-63)
"Being a star is a serious business." - "Hey guys, we got a nut in our hands!" Moottoripyörällä Losiin saapuva kova rokkarirääpäle (housuissa läikkää, lahkeista toinen buutsin sisällä, toinen ei, naruilla sidottu pahvimatkalaukku avautuu vähän väliä liikenteessä), Bud Eagle(! Arch Hall, Jr) saa heti maineesta lennosta kiinni, vaikka kompastuukin emsikeikallaan kitaroidenjohtoihin, kun tv-ohjelman soittaja sairastuu (oksentaa off screeninä saksofoniin), mutta myös viihdemaailman gangsterit käyvät kiinni, ja kyllä lisäävät hemmon suosiota. Kummasti bändi tietää, tuntee biisin minkä hemmo heille kertomatta vetää?! . Mutta rakas tanssijanainen pitäisi kyllä jättää. Arvatkaa jättääkö? Tosin kaikenlaista sattuu, esim laulajan hyvin tunnistama, tuntema baarin tollokolmikko kidnappaa hänet muka tunnistamattomina (yhdellä heistä on läpinäkyvä liina kasvoillaan. Kidnappauspaikassa laulaja lakonisesti vittuilee yhdelle heistä että ota maski pois - tollo alkaa kourimaan kynsillään naamaansa.) Eli kyseessä on draaman, kökköyden, rokin ja rakkauden (ja joidenkin ihme länkisäärijuoksijoiden ja muumio-zombinukkejen) muodostama muusi jota ihan mielellään katselee.. P.S. Elokuvan erikoisuutena ovat jatkuvat kököt kaatumiskohtaukset.
perjantai 3. lokakuuta 2025
Britticrimeä: A Matter of Choice (Englanti-63)
Aivan täyttä taunoilua! Kaksi köyhää, huonosti tahallisesti, tahattomasti hienostelijamiestä näyttelevää nuorisomiestä heitetään ulos brittiläisestä beat-baarista (paikka jossa sydänyölläkin soi oiva groovaava puhallinjazz-rautalankarock ja tanssitaan villisti, mutta jossa überaikuiset nuoret juovat brittiläisesti pillillä cocista) ja alkavat nälissään tappelemaan jonkun pirun kadun leipäautomaatin kanssa,jonka takia toinen tyypeistä työntää paikalle pukanneen paikallisen poliisin auton alle (jota ajaa, vaimon kanssa, vanhan rikkaan kääkän vaimon puolirikkaan, puolivanha rakastaja) ja lähtevät pakoon, perässään ko rakastaja, jonka he tyrmäävät millä lienee kengällä, kivellä ja piilottavat pökertyneen läheiseen kellariin..joka juonta `juoksuttaen` kuinka ollakaan, kuinkas sattuikaan ja kumma kyllä näyttää olevan naisen kotitalon kellari, jonka ovesta parivaljakko koko pitkän loppuelokuvan ajan tulee kurkkimaan eläviä ja kuolleita.. Aivan obskuuria kamaa!
Britticrimeä: Kill Me Tomorrow (Englanti-57)
Yhden Jerry Cotton-lehden nimi oli Kuole tänään, maksa huomenna, mutta nyt tähän. Tämä on Viinamäen Murhatarina. Vanha viinan viemä reportteri on menettänyt vaimonsa, työnsä ja nyt hän löytää pomonsa gangsterien tappamana... Ja kohta perässään poliisit ja gangsterit... Tai nythän on aikamoisena clouna ja twistinä se, että hän meneekin itse gangsteripomon luolaan ja ilmoittaa että hän voi gangsterien sijaan mennä vankilaan (hän on ainoa silminnäkijä) jos pomo korvaukseksi maksaa miehen vakavasti sairaan pojan Sveitsin sairaalan kulut... Innovatiivinen clou, käänne, twist perustarinaan... Pat O`Brien, George Coulouris. Tommy Steele esittää "Rebel Rock"in. (Vaikka häntä ei näykkään, kameramies näköjään päättänyt että näykkään kameralla vain tanssijoita?!) Sori, sekotin tuo oli toisesta videosta, tässä kyllä Steele näkyy keikalla mutta muu bändi tulee nauhalta..
Britticrimeä: Innocent Girl In The Big City aka Young, Willing and Eager aka Rag Doll (Englanti-61)
Nimi kertoo kaiken. Nainen saapuu Lontooseen ja asettuu asumaan ennustajaeukon alivuokralaiseksi, saa paikan kahvilasta, rakastuu siellä laulaja kautta roistonilkkiin, mutta nilkki ainakin puoliksi on kahvilapomokin, joka yrittää iskeä naisen ja mies päättää ryöstää kahvilan, mutta kuinka käy pariskunnan, ryöstön nyt kun nainenkin on raskaana? -- Erittäin hyvin etenevä elokuva.
Britticrimeä: Jungle Street aka Jungle Street Girls (Englanti-61)
"Why don't you shut up, you punch-drunk pugilist?" David NcCallum on pääosaroisto tässä `pääroisto ryöstää miehen joka kuolee->`kaveri` alkaa kiristää tappajaa->tappaja tekee ryöstön toisen kaverin kanssa kiristäjän saadakseen rahaa ja kiristäjän hiljenemään-ryöstökaveri kiinnijäämisen jälkeen ottaa ryöstön ja vankilan hartioilleen-eka kaveri "kiittää" kaveriaan alkamalla iskemään hänen tyttöystäväänsä->toka kaveri vapautuuvankilasta`-ketjureaktioelokuva on myös kivasti pakattu crime. Mutta tämä onkin jo elokuvan mittainen, puolitoista tuntia, Mukana oleva striptease-elementti on teasea, ei strippiä..
Britticrimeä: Murder Can Be Deadly aka The Painted Smile (Englanti-62)
Nuori nainen ja mies, Jo ja Mark ovat raharyöstöpari. Nainen iskee miehen ja mies vie miehen rahat. Mutta tämän illan sadan punnan känniasiakaskeissi meneekin monimutkamurhatap(p)aukseksi, kun `pariskunnan` julma päämies tappaakin Markin ja jättää ruumiin Jo`n makuuhuoneeseen eli jättää murhan ja ruumiin Jo`n harteille. Ei muutakuin ruho auton kyytiin ja kännikuski rattiin ja poliisithan heidät pysäyttävät... -- Ihan hyvin tuntiin puristettua toimintaa. Kyseessä siis vain tunnin täräys. Ja tuo Murder can be deadly on kyllä aikamoinen, konkreettinen, kuvaava, monipuolinen nimi.... David Hemmings sivuosassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)